Valtaosa Suomessa järjestettävistä mielenosoituksista sujuu hyvin ja poliisi turvaa niitä asianmukaisesti. Myös epäkohtia kuitenkin löytyy, käy ilmi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osaston tänään julkaisemasta raportista (pdf).

Järjestö tarkkaili viime vuonna 31:tä mielenosoitusta seitsemällä Suomen paikkakunnalla vapaaehtoisvoimin. Lisäksi tietoa kerättiin haastattelemalla aktivisteja ja keskustelemalla poliisin ja Poliisihallituksen kanssa.

Poliisin toimintaan liittyviä epäkohtia ovat raportin mukaan muun muassa tarpeeton voimankäyttö kiinniotoissa ja mielenosoitusten hajottamisessa.

Esimerkiksi itsenäisyyspäivän Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa poliisi ratsasti hevosilla ihmisiä päin, löi, töni ja työnsi ihmisiä voimakkaasti. Poliisi myös raahasi ihmisiä maata pitkin, sitoi rauhanomaisten mielenosoittajien käsiä nippusiteillä sekä piteli mielenosoittajia maata vasten kiinniottojen yhteydessä, raportissa kerrotaan.

Poliisi ei aina myöskään antanut riittäviä perusteita toiminnalleen, kuten kuvauskielloille. Mielenosoittajia on myös otettu kiinni epäselvin perustein esimerkiksi Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa sekä Elokapinan tiesulussa Jyväskylän rallikisojen yhteydessä.

“Rauhanomaisten mielenosoittajien kiinniotot ilman selvää perustetta ovat mielivaltaisia. Poliisin tulisi varmistaa, että poistumiskäsky on annettu riittävän selkeästi ja antaa riittävästi aikaa paikalta poistumiseen”, sanoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen tiedotteessa.

Tarkkailijat havaitsivat myös muun muassa alueellista epäjohdonmukaisuutta sekä mielenosoitusten riittämätöntä turvaamista.  Esimerkiksi toukokuussa Elokapinan mielenosoituksessa UPM:n sellutehtaalla Kouvolassa poliisi ei suojannut mielenosoittajia sivullisten väkivallalta, kuten esineiden heittelyltä ja yliajoyrityksiltä, vaikka aktivistit pyysivät toistuvasti poliisilta apua mielenosoituksen turvaamiseen. Useampi auto ajoi uhkaavasti mielenosoittajia päin mielenosoituksen aikana, raportissa kerrotaan.

Amnesty kertoo olevansa huolissaan myös siitä, että kokoontumisvapaus heikkenee suomessa. Se näkyy esimerkiksi rahoituksen vaikeuttamisena, aktivisteihin kohdistuvana negatiivisena julkisena keskusteluna ja virheellisen tiedon levittämisenä. Esimerkiksi Elokapinaa tukevaa yhdistystä vastaan nostetiin syyte rahankeräysrikoksesta.

”Kokoontumisvapaudesta käytävä julkinen keskustelu kielii siitä, että monet eivät ymmärrä mielenosoittamisen olevan kaikille kuuluva perus- ja ihmisoikeus, tai että mielenosoitukset saavat aiheuttaa häiriötä. Erityisesti päättäjien ja valta-asemassa olevien tulisi tuntea kokoontumisvapaus paremmin”, järjestö toteaa.  

Amnesty julkaisi myös viime vuonna katsauksen mielenosoitusoikeuksien turvaamiseen Suomessa. Tuolloin löydökset olivat samantyyppisiä kuin nytkin.