Amnestyn vuosiraportti 2006: Maailman köyhät terrorismin vastaisen sodan maksumiehinä
Vuosi 2005 oli ihmisoikeuksien kannalta ristiriitojen vuosi. Vuoden aikana nähtiin toivon merkkejä, mutta koettiin myös pettymyksiä keskeisten hallitusten petettyä lupauksensa, ihmisoikeusjärjestö Amnesty International totesi julkistaessaan vuosiraporttinsa Lontoossa.
Vuosi 2005 oli ihmisoikeuksien kannalta ristiriitojen vuosi. Vuoden aikana nähtiin toivon merkkejä, mutta koettiin myös pettymyksiä keskeisten hallitusten petettyä lupauksensa, ihmisoikeusjärjestö Amnesty International totesi julkistaessaan vuosiraporttinsa Lontoossa.
Raportti käsittelee vuoden 2005 aikana tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia, ja se sisältää tietoa yhteensä 150 maan ihmisoikeustilanteesta.
Amnestyn kansainvälisen pääsihteerin Irene Khanin mukaan vauraiden ja etuoikeutettujen maiden tiukka turvallisuuspolitiikka on vetänyt maailman huomion pois muualla maailmassa tapahtuvista vakavista ihmisoikeuskriiseistä.
”Aseistettujen ryhmien harjoittamaa terroria ei voida hyväksyä eikä antaa anteeksi. Sen tekijät on tuotava oikeuden eteen oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien kautta, ei käyttämällä kidutusta tai salaisia vangitsemisia. Terrori-iskujen raaistuminen kaikkialla maailmassa viime vuonna osoittaa, että terrorismin vastainen sota epäonnistuu ja tulee epäonnistumaan, kunnes ihmisoikeudet ja ihmisten turvallisuus asetetaan etusijalle kapeakatseisten kansallisten turvallisuusnäkökohtien sijasta", Irene Khan sanoi raportin julkistamistilaisuudessa Lontoossa.
Vuonna 2005 nähtiin kuitenkin myös selviä merkkejä julkisen mielipiteen muuttumisesta. ”Lisääntyviä vaatimuksia toimia ihmisoikeuksien puolesta on käytettävä tehokkaasti, jotta kansainvälisen yhteisön haluttomuus vastuunkantoon voidaan muuttaa myönteiseksi toiminnaksi”, Khan vaati.
Amnestyn asialista vuoden 2006 tärkeiksi edistysaskeleiksi on selkeä:
· YK:n ja Afrikan unionin on puuttuva tehokkaasti Darfurin konfliktiin Sudanissa ja lopetettava siellä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset. · YK:n on laadittava pienaseiden kauppaa säätelevä asevientisopimus, jotta aseiden käyttäminen ihmisoikeusloukkauksien välineenä saadaan kuriin. · Yhdysvaltojen on suljettava Guantánamon vankileiri ja paljastettava kaikkien terrorismin vastaisen sodan yhteydessä vangittujen vankiensa nimet ja säilytyspaikat. · YK:n uuden ihmisoikeusneuvoston on vaadittava kaikkien maiden hallituksia kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla, yhtälailla Darfurissa, Guantánamossa, Tšetšeniassa kuin Kiinassakin.
Ihmisoikeuksien suojeleminen näyttää uhkaavasti heikentyvän Euroopassa. Amnestyn vuosiraportti sisältää tänä vuonna tietoa ihmisoikeusloukkauksista lähes kaikissa EU-maissa.
Vuoden 2005 aikana unionin jäsenmaista on saatu hälyttäviä tietoja erityisesti turvapaikanhakijoiden kohtelusta ja kovista otteista ”laittoman” maahanmuuton säätelyssä. Yli puolet EU-maista saa Amnestyn raportissa maininnan turvapaikanhakijoiden tai siirtolaisten oikeuksien loukkaamisesta. Useissa maissa on otettu käyttöön entistä tiukempia lakeja ja käytäntöjä, siitäkin huolimatta, että turvapaikanhakijoiden määrä EU:ssa on viime vuosina laskenut selvästi.
Rasismi ja vähemmistöjen syrjintä ovat tavallisia ihmisoikeusongelmia monissa Euroopan maissa. Yhteensä 11 EU-maasta saatiin lisäksi tietoa kidutuksesta ja viranomaisten syyllistymisestä pahoinpitelyihin.
Syksyllä 2005 Euroopan parlamentti ja Euroopan neuvosto joutuivat käynnistämään selvitykset ihmisoikeusloukkauksista ”terrorismin vastaisen sodan” seurauksena EU-maissa. ”CIA:n vankilentoskandaali on vain näkyvin puoli siitä, kuinka ihmisoikeuksien suojelu rapautuu Euroopassa”, Amnestyn EU-toimiston johtaja Dick Oosting sanoo.
”Ihmisoikeuksien suojelun heikentyminen EU:n sisällä ei voi olla vaikuttamatta myös unionin ulkosuhteisiin. Se heikentää EU:n uskottavuutta sen puuttuessa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin muualla maailmassa ja kyseenalaistaa EU:n roolin keskeisenä ihmisoikeustoimijana”, Oosting korostaa.
Myös Suomi mainitaan Amnestyn vuosiraportissa edelleen, koska siviilipalveluslakiin ei ole saatu toivottuja muutoksia. Amnesty pitää siviilipalveluksen nykyistä pituutta ”rangaistuksenomaisena” ja vaatii palvelusajan lyhentämistä.
Mielipidevangeiksi julistettuja aseistakieltäytyjiä oli Suomessa vuoden 2005 aikana seitsemän. Alkuvuoden 2006 ajalta tapauksia on lisäksi tiedossa 10, joista seitsemän istuu edelleen tuomiotaan.
Suomen ongelmista Amnestyn raportissa mainitaan myös naisiin kohdistuva väkivalta ja hallituksen riittämättömät toimet väkivallan estämiseksi ja uhrien auttamiseksi. Amnestyn käsityksen mukaan tehokkain tapa väkivaltatyön kehittämiseksi olisi kokonaisvaltainen, kansallinen toimintaohjelma naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Amnestylla on myös tietoa tapauksista, joissa maahanmuuttajille on annettu kielteisiä oleskelulupapäätöksiä, joiden perustana ovat olleet ainoastaan Suojelupoliisin tiedot. Kielteisen päätöksen saaneille henkilöille itselleen ei ole näissä tapauksissa annettu tietoa päätöksen perusteista, eivätkä he ole voineet vahvistaa niiden todenmukaisuutta.
Lisätietoa:
Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson, puh. (09) 5860 4466, 050 367 6311
Amnestyn Suomen osaston tiedottaja Noora Jokinen, puh. (09) 5860 4422, 050 406 2534
Tarkemmat tiedot Amnestyn maaraporteista ja kannanotoista:
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia