Bhutto palauttaisi armeijan kasarmiin

Pakistan on elänyt 60 vuodestaan 40 armeijan komennossa. Entinen pääministeri Benazir Bhutto aikoo nyt palata kotiin ja pyrkiä maan ohjaksiin luvatuissa demokraattisissa vaaleissa. Kahdeksan vuotta Lontoossa ja Dubaissa viettänyt Bhutto myönsi IPS:lle haastattelun sähköpostitse viikkoa ennen lokakuun 18. päivälle kaavailtua kotiinpaluutaan.

Pakistanin kansanpuolueen (PPP) johtaja Benazir Bhutto oli Pakistanin pääministerinä 1988-1990 ja 1993-1996. Hänen isänsä Zulfikar Ali Bhutto johti maata 1970-luvulla. Sotilaat syrjäyttivät hänet 1977 ja teloittivat 1979.

Benazir Bhutton paluu omaehtoisesta maanpaosta mahdollistui, kun Pakistanin nykyinen sotilaspresidentti Pervez Musharraf vapautti hänet ja muita eliitin jäseniä vuosien 1985-1999 korruptiosyytteistä. Armahdus ei koske Nawaz Sharifia, jonka Musharraf syrjäytti pääministerin paikalta 1999.

Musharraf kytki armahduksen maan siirtymiseen demokratiaan. Hän voitti vastikään presidentinvaalit maan parlamentissa ja on luvannut luopua tehtävästään asevoimien komentajana ennen uuden virkakauden alkua 15. marraskuuta. Myös parlamenttivaalit ovat luvassa piakkoin.

"Ensimmäiseksi pitää erottaa asevoimien komentajan ja presidentin virat toisistaan. Musharrafin kirjallinen lupaus tästä on oikea askel. Me haluamme lähettää sotilaat takaisin kasarmeihin", Bhutto sanoo.

Armeijalla on kuitenkin luja ote pakistanilaisesta yhteiskunnasta, jossa se valvoo kaikkea maanpuolustuksesta liike-elämään. Sen riveissä sanotaan olevan myös islamismin ja terrorismin tukijoita, joten tehtävä ei helppo.

Bhutto uskoo kuitenkin, että kun demokratia palautetaan ja perustuslaki uudistetaan, armeijakin saadaan ruotuun. "Armeijan perustuslaillinen tehtävä on puolustaa valtakunnan rajoja", hän muistuttaa.

Jos Bhutto voittaisi vaalit ja nousisi pääministeriksi, hän muuttaisi perustuslakia niin, ettei presidentti voi mielivaltaisesti hajottaa vaaleilla valittua parlamenttia.

Romukoppaan joutaisi hänen mielestään myös sotilasvallan keksimä kielto, joka rajaa pääministerikaudet kahteen.

Bhutto uskoo uudistusten etenevän asteittain, koska ensimmäiset askelet on otettu ja vaalit ovat luvassa tammikuussa.

Hän itse myöntää muuttuneensa paljon maanpakolaisvuosinaan.

"Mieheni oli kahdeksan vuotta vankilassa Pakistanissa ilman tuomiota. Jouduin huoltamaan pieniä lapsia ja sairasta äitiäni yksin vieraassa maassa. Se oli tuskallista, kuten sekin, etten voinut olla kansani parissa."

Kansan kannalta tärkeimpinä ongelmina Bhutto pitää nyt työttömyyttä, köyhyyttä ja laittomuutta. Mahdollisen hallituksensa keskeisiksi haasteiksi hän listaa työllisyyden ohella energia- ja ympäristökysymykset.

Bhutto on arvostelut seuraajiaan otteen menettämisestä Pakistanin heimoalueilla, joilla kapinallinen islamismi on voimistunut.

"Sotilashallitus on nojannut pelkkään voimankäyttöön heimoalueiden ääri-ainesten käsittelyssä. Pitäisi ottaa myös poliittisia askelia ja parantaa ihmisten sosiaalis-taloudellisia oloja. Köyhyys ja eristyneisyys ruokkivat myös kiihkoilua."

Pakistanissa moni epäilee, ettei yhdistelmä Musharraf presidenttinä ja Bhutto pääministerinä voi toimia, koska heillä on niin erilaiset intressit, vallankäyttötavat ja persoonallisuudet.

"Aika näyttää. Perustuslaki määrittele selvästi valtionpäämiehen ja pääministerin roolit", Bhutto sanoo.

Pakistanissa moititaan maan johtoa Yhdysvaltain sätkynukeksi, koska amerikkalaiset rahoittavat siellä terrorismin vastaista sotaa. Bhuttokaan ei luopuisi kansainvälisestä yhteistyöstä.

Yhdysvaltoja nimeltä mainitsematta hän vakuuttaa, että koska terrorismi on kansainvälinen vitsaus, sen torjuntaan tarvitaan kansainvälisen yhteisön voimaa.