Hallitus on päättänyt lopettaa rauhanjärjestöille myönnettävän yleisavustuksen kokonaan. Avustusta leikattiin tänä vuonna yli 60 prosenttia, mutta ensi vuonna avustusta ei ole luvassa enää lainkaan.

Rauhanjärjestöissä pelätään nyt, että niiden toimintakyky romahtaa, sillä avustuksella on katettu tärkeitä perustoimintoja.

Momentilta on jaettu rahaa noin 20 rauhanjärjestölle vuosittain. Monet niistä saavat muutakin rahoitusta, mutta oikeusministeriön tuen arvo on ollut siinä, että se on ollut yleisavustusta. Sen avulla on voitu pyörittää perustoimintoja ja sen turvin on voitu hakea muita hankerahoituksia. Nyt se on vaikeaa. Niistä monet ovat lomauttaneet henkilöstöään jo tänä vuonna leikkausten takia.

”Tällä päätöksellä, jolla säästetään hyvin vähän rahaa, viedään rauhantyön pohja pois Suomesta. Nämä järjestöt ovat voineet aiemmin kehittää ja kasvattaa rauhantyötä Suomessa. Nyt ne eivät voi sitä enää tehdä”, sanoo ajatushautomo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.

SaferGlobe on yksi tuensaajista, samoin Sadankomitea, jonka budjetista yli puolet on tullut oikeusministeriön yleisavustuksesta.

Tämänvuotisten leikkausten seurauksena sen työntekijämäärä on jo vähentynyt kolmesta kahteen, mutta nyt rauhanjärjestöissä joudutaan todella istumaan alas ja miettimään, mitä tehdään, pääsihteeri Jarmo Pykälä sanoo.

Päätöksissä ei järjestöjen mielestä ole kyse pelkästään rahasta.

”Tämä on tietoista politiikkaa, jonka tavoitteena on kansalaisyhteiskunnan vaimentaminen ja heikentäminen. Tämä on aivan yleiseurooppalainen oikeistolaisten hallitusten ja autoritarismiin liukuvien maiden, politiikkaa. Sama kehitys on nähty Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Unkarissa”, Pykälä sanoo.

Samaa mieltä on Mekri.

”Mediassa puhutaan hirveän paljon siitä, että olemme Ruotsin tiellä ja turvattomuus lisääntyy. Nyt on aika selvää, että olemme oikeastaan Ruotsin sekä myös Unkarin tiellä. Samaan aikaan, kun turvattomuus lisääntyy, hiljennetään niitä ääniä, jotka pyrkivät pähkäilemään, mistä väkivalta syntyy, miten kehitetään vakaita yhteiskuntia ja miten Suomen tulisi toimia kansainvälisissä yhteyksissä.”

Leikkauksia muillekin

Rauhantyön avustusten lakkauttaminen liittyy viime viikolla ilmoitettuihin säästötoimenpiteisiin. Oikeusministeriön avustuksista ollaan leikkaamassa yhteensä 3,5 miljoonaa euroa.

Rauhanjärjestöjen avustukset poistetaan kokonaan, vahvistaa yksikönpäällikkö Corinna Tammenmaa oikeusministeriöstä. Päätös tuli suoraan hallitukselta.

”Muiden järjestöjen leikkauksista ei vielä tiedetä, mutta myös niihin kohdistuu todella rankat säästöt”, hän kertoo.

Rauhanjärjestöjen tukea leikattiin jo tänä vuonna aiemmasta 850 000 eurosta 325 000:een. Suurin osa säästöistä joudutaan siis etsimään muista avustuksista. Koko budjettimomentti tuskin lakkaa, Tammenmaa kertoo.

Perusteluna on talous.

”Hirveän ikävää on joutua leikkaamaan. Taloustilanne on sellainen, että pienetkin purot on jouduttu käymään läpi.”

Mitä tapahtuu kansalaisyhteiskunnalle?

Järjestöt pitävät päätöstä myös ylipäätään kummallisena, sillä leikattava summa on pieni.

”Ymmärrän, että Suomen hallitus toteuttaa nyt tällaista talouspolitiikkaa, että kaikkea leikataan. Mutta vaihtoehtoja on aina. Voitaisiin tehdä isoja rakenteellisia säästöjä, mutta meillä on hallitus, joka keskittyy tällaisiin 300 000 euron yksittäisiin päätöksiin sen sijaan, että se tekisi isoja muutoksia, joilla Suomi saadaan nousuun”, Pykälä kritisoi.

Hän peräänkuuluttaa sitä, että kansalaisyhteiskunta olisi laajemmin hereillä leikkausten edessä. Myös sote-järjestöihin aiotaan kohdistaa suuria säästöjä.

”Olen eniten huolissani siitä, että suomalainen kansalaisyhteiskunta kuvittelee voivansa turvata rahoituksensa hyvillä vaikuttavuusmittareilla ja turvaamalla poliittisilla suhteilla oman rahoituksensa. Nyt ollaan kuitenkin tienristeyksessä: valitsemme, lähdemmekö Unkarin tielle vai länsimaiden tielle. Pitää ymmärtää katsoa oman tontin ulkopuolelle ja nähdä laajempi kehitys ja reagoida siihen koko kansalaisyhteiskuntana.”