Johdanto: Eurooppa maailmassa – Näkökulmia EU:n globaaliin rooliin

Euroopan unionin globaalista roolista voidaan olla hyvinkin erimielisiä: joidenkin mukaan EU:n tehtävät rajoittuvat unionin rajojen sisäpuolelle, toisten mielestä taas EU:n asema ja valta asettavat sille yhä enemmän myös velvollisuuksia ja vastuuta.

Yhdestä näkökulmasta EU:n kasvavaa mahtia voidaan pitää maailman pelastuksena, kun taas toisesta näkökulmasta juuri se muodostaa suuren uhan maailman heikoimmille. Usein tämä ristiriita kiteytyy kehityspolitiikan ja muiden politiikanalojen – kuten kauppapolitiikan – tavoitteiden vastakkaisuuteen. Tämän vuoksi viime aikoina onkin alettu puhua yhä enemmän eri politiikanalojen välisestä johdonmukaisuudesta ja yhdenmukaisuudesta. Toiveena on, että unionin oikea käsi tietäisi, mitä vasen tekee.

Tämän julkaisuhankkeen tavoitteena on lähestyä EU:n globaalin roolin kehitystä ja mahdollisuuksia erityisesti globaalin etelän näkökulmasta. Suomen EU-puheenjohtajakauden kynnyksellä tavoitteenamme on kysyä, millaista globaalia roolia EU:lta pitäisi odottaa ja vaatia. Millaisia seurauksia ja tuloksia unionin harjoittamalla politiikalla on saatu aikaan, ja onko aika viemässä kehitystä parempaan vai huonompaan suuntaan? Ovatko politiikan eri osa-alueet juuri niin ristiriitaisessa suhteessa toisiinsa kuin usein pelätään?

Julkaisuhankkeen artikkelit käsittelevät EU:n eri politiikanaloja: kauppapolitiikkaa, maahanmuuttopolitiikkaa, kriisinhallintaa ja rauhanturvaamista sekä kehitysrahoitusta. Kultakin osa-alueelta on valittu ajankohtainen esimerkki, jonka on tarkoitus kuvastaa laajemmin EU:n maailmanlaajuista vastuuta ja asemaa. Jokaiseen artikkeliin on myös pyydetty kommenttipuheenvuoroja yhteiskunnan eri toimijoilta. Näin ollen hankkeen läpikulkevina teemoina ovat eri politiikanalojen keskinäinen johdonmukaisuus ja unionin yhteisen päätöksenteon haasteet.

Artikkelit tulevat pääsääntöisesti kehitysmaista – eurooppalaisille ja suomalaisille kirjoittajille on varattu lähinnä kommentaattorin rooli. Ehkä tämä pienen pieni voimatasapainon heilautus voi auttaa meitä eurooppalaisia ymmärtämään hieman paremmin unionissa harjoitettavan politiikan vaikutuksia. Suomalaisia se voi auttaa näkemään kansallisen päätöksenteon tuolle puolen.

Eri osa-alueiden johdonmukaisuuden rinnalla myös kansalaisyhteiskunnan sisällyttäminen mukaan poliittiseen päätöksentekoon on viime aikoina noussut osaksi kansainvälistä keskustelua. Aina ei kuitenkaan ole selvää, toteutuuko lupaus muualla kuin puheissa. Tämän tavoitteen vahvistamiseksi suuri osa tämän julkaisun kirjoittajista edustaa maidensa kansalaisyhteiskuntia. Heidän rinnallaan keskusteluun osallistuvat myös alojen tutkijat ja virkamiehet. Näin haluamme osaltamme edistää dialogia yhteiskunnan eri osa-alueiden välillä.

Julkaisun päätavoitteena on avata keskustelua EU:n vallasta ja vastuusta. Koska EU:n ulkosuhteissakin on kyse politiikasta, mielipiteistä ja ideologioista, ei yhtä oikeaa vastausta unionin rooliin löydy tämänkään hankkeen teksteistä. Tärkeintä on pitää yllä dialogia ja rohkaista keskusteluun, jota kumpikaan osapuoli ei dominoi. Voi olla, että juuri tämän tasapuolisuuden vaalimisessa meillä eurooppalaisilla on vielä paljon opittavaa.