Kriisinhallinnan käytännöissä kunnioitettava ihmisoikeuksia | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kriisinhallinnan käytännöissä kunnioitettava ihmisoikeuksia

Usein juuri ihmisoikeusloukkaukset ovat ensimmäinen merkki siitä, että jollakin alueella on vaara kriisin puhkeamisesta. Mikäli ongelmiin puututaan ajoissa, sotilasvoimaa ei koskaan tarvitse käyttää. Jos kriisi kuitenkin on alkanut, on ihmisoikeuskysymysten selvittämisen oltava kriisinhallinnan ensisijainen painopiste.

Usein juuri ihmisoikeusloukkaukset ovat ensimmäinen merkki siitä, että jollakin alueella on vaara kriisin puhkeamisesta. Mikäli ongelmiin puututaan ajoissa, sotilasvoimaa ei koskaan tarvitse käyttää. Jos kriisi kuitenkin on alkanut, on ihmisoikeuskysymysten selvittämisen oltava kriisinhallinnan ensisijainen painopiste. Käytännössä tämä tarkoittaa konfliktin aikana esimerkiksi sotarikoksiin tai vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden saattamista oikeuteen, aseiden leviämisen estämistä ja keräämistä, pakolaisten suojelua ja heidän turvallisen palaamisen tukemista. Kriisinhallinta on yksi EU:n kaikkein voimakkaimmin kasvavista toiminta-alueista. EU on luomassa itselleen sotilaallista kriisinhallintavalmiutta, mutta myös rakentamassa laajaa siviilikriisinhallintaohjelmaa. Amnestyn mielestä ihmisoikeuksien keskeisyys pitää muistaa molemmissa näissä ohjelmissa, joita usein sitä paitsi toteutetaan rinnakkain.

EU:lla on omien ihmisoikeussuuntaviivojensa lisäksi erityisesti omaan kriisinhallintaansa liittyviä hyviä ohjeistuksia. On kuitenkin toinen asia, miten nämä ohjeistukset tunnetaan ja miten niitä noudatetaan kriisinhallinnan kenttäolosuhteissa. Tiedossa on myös useita tapauksia, jossa kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä toimivat henkilöt itse syyllistyvät ihmisoikeusloukkauksiin.

EU on aktiivinen poliisitoiminnan kehittämisessä ja riippumattoman tehokkaan oikeuslaitoksen luomisessa kriisialueilla. Tätä työtä tehdään esimerkiksi Länsi-Balkanilla, Kaukasuksella ja Palestiinan itsehallintoalueilla.

Keskeinen kriisinhallinnan ongelma liittyy koulutukseen, jossa ihmisoikeus ja tasa-arvokysymykset eivät toistaiseksi ole saaneet niille kuuluvaa painoarvoa. Vaikeuksia on myös oikeita taitoja omaavien ihmisten ja erityisesti naisten rekrytoimisessa. Suomen tulee panostaa puheenjohtajakaudellaan juuri näihin asioihin.

Kriisinhallintatehtävissä olevat joutuvat kohtaamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, esimerkiksi naiskauppa Kosovossa tai raiskaukset Kongossa. Sotilaallisissa tehtävissä olevat voivat joutua kohtaamaan lapsisotilaita. Ilman toimivaa mallia näiden ongelmien ratkaisemiseen kriisinhallintatehtävissä olevat ovat pulassa. Näihin kysymyksiin erikoistuneet kansalaisjärjestöt voivat, mikäli heidät otetaan mukaan operaatioiden suunnitteluun, antaa arvokasta apua.

Kriisiä ei koskaan pystytä ratkaisemaan ilman paikallisten ihmisten mukaan ottamista. EU:n tulisikin panostaa laajempaan yhteistyöhön paikallisen kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia