Tänään istuntonsa aloittava YK:n yleiskokouksen niin sanottu kuudes komitea on tärkeän päätöksen edessä. Se päättää, ryhtyvätkö valtiot neuvottelemaan uudesta kansainvälisestä sopimuksesta, joka käsittelisi rikoksia ihmisyyttä vastaan.

Niillä tarkoitetaan systemaattisia tai laajoja hyökkäyksiä siviileitä vastaan: esimerkiksi murhia, kidutusta, orjuutusta, raiskauksia, vainoa, ihmisten katoamista ja apartheidia. Toisin kuin sotarikokset, ne voivat tapahtua sekä rauhan että sodan aikana. Esimerkiksi Afganistanin Talibanin rikkomuksia naisia kohtaan on pidetty rikoksina ihmisyyttä vastaan. 

Ne ovat laajasti kiellettyjä jo nyt. Kansainvälisesti niitä tutkii kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC). Ne mainitaan myös viime vuonna hyväksytyssä Ljubljanan-Haagin sopimuksessa, joka säätää valtioiden välisestä rikosoikeudellisesta yhteistyöstä.

Monet oikeusoppineet ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat kuitenkin erillistä sopimusta. ICC voi toimia vain silloin, kun valtio on sen jäsen ja silloinkin vain, jos valtio ei itse pysty toimimaan. 

Lisäksi myös muilla kansainvälisen oikeuden vastaisilla rikkomuksilla, kuten kansanmurhalla, on oma sopimuksensa, muistuttaa uutta sopimusta kannattava ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Uusi sopimus varmistaisi sen mukaan aiempaa paremmin, että rikokset tutkittaisiin, niistä annettaisiin rangaistukset ja niitä ehkäistäisiin.

Valtiot ovat keskustelleet sopimuksesta yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2019 YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunta teki sopimusartikloista luonnoksen, ja vuonna 2022 se hyväksyttiin neuvottelujen aloituspisteeksi. 

Tänä vuonna on viimein tarkoitus tehdä päätös siitä, ryhdytäänkö sopimuksesta neuvottelemaan virallisesti. Päätös tehdään YK:n yleiskokouksen kuudennessa komiteassa. Se on yksi yleiskokouksen pääkomiteoista, ja sen vastuulla ovat oikeudelliset kysymykset.

”Kuudennen komitean mandaattina on päättää, siirrytäänkö luonnoksista neuvotteluihin vai jäävätkö ne unholaan loputtomien neuvottelukierrosten alle. Sopimus voisi suojella vaarassa olevia siviileitä, ja siksi tämä seuraava askel on merkittävin kansainvälisen lainsäädännön päätös, jonka YK tekee tänä vuonna”, kirjoittaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) asiantuntija Richard Dicker.

Prosessia on haitannut muutamien maiden – Venäjän, Kiinan, Iranin, Pohjois-Korean, Eritrean ja Kuuban – vastustus. Haasteena on myös se, että kuudennessa komiteassa päätökset tehdään konsensuksella, vaikka YK:n peruskirja ei sitä vaadi, Dicker huomauttaa. Jos konsensusta ei saada aikaan, maiden pitää hänen mukaansa olla valmiita poikkeamaan siitä ja tehdä päätös äänestyksellä.

”Yhä pirstaloituneemmassa globaalissa maisemassa päätös neuvotteluista osoittaisi, että kansainvälisen oikeuden suojelu laajenee, ei kuihdu. Se olisi voimakas ja erittäin positiivinen viesti YK:lta tänä syksynä.”

Kuudennen komitean on määrä käsitellä asiaa ensi viikon torstaina.