Sadankomitea: Naton nopean toiminnan joukot ovat Suomelle riski

Naton nopean toiminna NRF-joukkojen käyttöön ja tulevaisuuden tehtäviin liittyy suurta epävarmuutta, varoittaa Suomen Sadankomitealiitto.

Nopean toiminnan joukoista on kaavailtu 25 000 sotilaan täysiveristä taisteluosastoa, ja joukkoja on määrä käyttää kriisinhallinnan lisäksi muun muassa terrorismin torjunnassa koko maailman alueella.

Epävarmuudesta kielivät Sadankomitean mukaan Naton sisäiset ristiriidat. Lisäksi esimerkiksi naapurimaamme Ruotsin suurin puolue sosiaalidemokraatit ilmoitti jo helmikuussa vastustavansa NRF:ään liittymistä.

Lähes 70 prosenttia kansasta vastustaa

Päätös NRF-yhteistyöstä olisi myös ristiriidassa Nato-kriittisen kansalaismielipiteen kanssa, Sadankomitea huomauttaa.

Suomalaisten enemmistö, 69 prosenttia, vastustaa Natoon liittymistä. Sadankomitean mukaan hallituksen ja presidentin tulee noudattaa väestön enemmistön selkeää tahtoa, joten osallistuminen NRF-joukkoihin olisi turha askel Nato-jäsenyyden suuntaan.

Painostus voisi lisääntyä

Sotilasliitto Naton neuvosto päättää, minne joukot määrätään. Vaikka Suomi sotilasliiton ulkopuolisena maana säilyttäisi itsenäistä päätösvaltaa operaatioihin osallistumisesta, on mahdollista, että myös Suomea painostettaisiin kansainvälisen oikeuden kannalta kyseenalaisiin sotilaallisiin operaatioihin ja terrorismin torjuntaan.

Osana Naton organisaatiota painostus kasvaisi ja Suomen itsenäisen päätöksenteon liikkumavara kaventuisi.

Presidentti Tarja Halosen ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan on tarkoitus ottaa kantaa Suomen osallistumiseen Naton nopean toiminnan joukkoihin tänään perjantaina 7.3.

Muodollisesti Suomen osallistumisesta päätettäisiin huhtikuussa Naton huippukokouksessa Bukarestissa.

Sadankomitean mielestä Suomen "ei tule hypätä militaristien kelkkaan, jonka reittiä ei tunneta". Sotilaallisten keinojen sijaan olisi keskityttävä konfliktien ennaltaehkäisyyn ja kehitettävä siviilikriisinhallinnan resursseja.