Siirtolaisuus ja kehitys: aivovuoto heikentää kehitysmaiden terveydenhuoltoa

Terveydenhuoltohenkilökunnan puute on ajamassa kehitysmaiden terveydenhuoltosektoria kriisiin, todetaan UNFPAn tuoreessa vuosiraportissa. Toisaalta siirtolaisten lähettämät, yhteensä satojen miljoonien dollareiden suuruiset rahasiirrot parantavat merkittävästi perheenjäsenten elinoloja lähtömaissa.

Erityisesti huonot työolot, alhainen palkka sekä työtaakka ajavat työntekijöitä rikkaisiin maihin. Tilanne on pahin juuri nillä alueilla, joilla HIV/AIDS -ongelma on suurin. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi Zimbabwessa 68 prosenttia haastatteluista terveydenhuoltoalan työntekijöistä olisi halukas muuttamaan ulkomaille. Joissakin Afrikan maissa (Liberia, Uganda) on alle 10 sairaanhoitajaa 100.000 asukasta kohti.

Toisaalta siirtolaisten lähettämät rahasiirrot kehitysmaihin ovat merkittäviä. Tiedossa olevat siirrot ylittävät reilusti virallisen kehitysavun (ODA) määrän. Todellinen virta on todennäköisesti suurempi, sillä arvioissa ei huomioida epävirallisia kanavia pitkin kulkevia rahalähetyksiä. Naiset ansaitsevat keskimäärin vähemmän, mutta he lähettävät suhteessa suuremman osuuden palkastaan takaisin kotimaahan.

UNFPAn vuosiraportti 2006 keskittyy naisiin ja siirtolaisuuteen. Se julkaistiin 6.9. ennen YK:n korkean tason vuoropuhelua muuttoliikkeestä ja kehityksestä 14.-15.9. New Yorkissa.

Myös Kehys ry:n 2.-3.10. järjestämä Call for Coherence -konferenssi keskittyy siirtolaisuus ja kehitys -teeman alla rahasiirtoihin ja aivovuotoon. Konferenssi kokoaa Helsinkiin noin 250 kehityspolitiikan johdonmukaisuudesta kiinnostunutta asiantuntijaa ja se järjestetään yhteistyössä Suomen ulkoasianministeriön, kehityspoliittisen toimikunnan sekä Euroopan komission kanssa.