Suomalaiset koululaiset ovat perinteisesti loistaneet kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa – niin myös uusimmassa, lukutaitoon keskittyvässä Pisa 2018 -tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin joulukuun alussa.

Seitsemättä kertaa järjestetyt Pisa-testit paljastavat kuitenkin myös huolestuttavan trendin suomalaisten nuorten lukutaidossa. Erinomaisten lukijoiden määrä on pysynyt ennallaan, mutta heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut: heitä on jo 13,5 prosenttia kaikista oppilaista. Vielä vuonna 2009 osuus oli 8,1 prosenttia.

Lasten ja nuorten perhetausta vaikuttaa lukutaitoon myös Suomessa, ja pahimmillaan heikommista lähtökohdista ponnistavat ovat taidoissa kahden lukuvuoden päässä parhaimmistosta. Erityisesti poikien lukutaito ja -innostus ovat pohjamudissa.

Kolmen vuoden välein järjestettävään Pisa-tutkimukseen osallistui 79 maata, joiden 15-vuotiaiden osaamista testataan lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osalta.

Vanhempien lukutottumukset periytyvät

Alueellisia eroja suomalaisten nuorten lukutaidossa ei käytännössä ole. Sen sijaan perheiden sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimistuloksiin myös Suomessa. Pisa-tutkimuksen tuloksia tukee nelosluokkalaisten luetun ymmärtämistä tarkasteleva kansainvälinen PIRLS-tutkimus, jonka mukaan kodin resurssit ja vanhempien koulutustausta vaikuttavat lukutaitoon.

”Näyttää siltä, että kyseessä on asennekysymys. Korkeakoulutetuissa ja hyvin toimeentulevissa perheissä lukemista arvostetaan, ja sitä pidetään tärkeänä osana koulutusta. Kirjoja ja lehtitilauksia annetaan esimerkiksi lahjaksi”, monilukutaidon tutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Vanhempien lukutottumukset periytyvät. Lapselle ääneen lukemisen on todistettu olevan tärkeää lukutaidon kehittymisen kannalta. Pelkästään kotona olevien kirjojen määrä vaikuttaa lukuintoon. Esimerkin avulla lapsikin ottaa opukset omakseen.

”Myös vähävaraiset perheet voivat antaa lukukasvatusta esimerkiksi säännöllisillä kirjastokäynneillä. Tärkeintä on lukemiseen kannustaminen”, Leino painottaa.

Poikien ja tyttöjen välinen ero on valtava

Suomalaiset pojat eivät lukemisesta perusta, ja meillä ero tyttöjen ja poikien välillä on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Peräti 63 prosenttia pojista lukee vain, jos on pakko. Pisa-tutkimusten perusteella poikien lukutaito on heikentynyt aiemmasta.

”Syy eroon on mysteeri. Jos siihen olisi yksiselitteinen vastaus, ongelma olisi jo ratkaistu. Ehkä tytöt alkavat nuorempana tähdätä korkeakouluun. Moni poika voi ajatella, ettei unelma-ammattiin pääsemiseksi tarvitse lukea kirjoja. Se on kuitenkin harhaa, sillä kaikissa töissä tarvitaan nykyisin hyvää luku- ja kirjoitustaitoa”, Leino sanoo.

Ylen mukaan Suomessa oli jo vuosikymmenen alussa noin 370 000 työikäistä, joilla oli vaikeuksia lukemisen kanssa. Hyvä lukutaito on perusvaatimus työllistymiselle, ja heikot lukijat ovat alttiimpia syrjäytymiselle.

Pojat tarvitsevat lukevia esikuvia

Kaisa Leinon mukaan kaunokirjallisuuden lukemisella oli ainoana tekstilajina suora vaikutus luetun ymmärtämistä mittaavan PIRLS-tutkimuksen pistemäärään.
Muiden tekstilajien, kuten uutisten tai tietotekstin, lukemisella vastaavaa yhteyttä ei ollut.

Aktiivisesti kaunokirjallisuutta lukevat pärjäävät paremmin myös muissa oppiaineissa. Aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa laajat aivoalueet aktivoituivat eniten pitkää ja tarinallista tekstiä lukiessa.

Jotain lukuinnon kasvattamiseksi täytyisi siis tehdä. Leino uskoo esimerkin voimaan.

”Erityisesti pojat tarvitsevat esikuvia. Lukemisesta tulisi tehdä hyväksytympi harrastus. Tulee tehdä selväksi, että urheilijat ja muut tähdet lukevat.”

Löytyisikö ratkaisu digikirjoista?

Lukutaitoa edistävän Lukukeskuksen mukaan helppo saatavuus on tärkeintä lukemiseen innostamiseksi. Nyt tilanne on usein se, että nuoret ovat netissä ja kirjat kirjastossa.

Äänikirjat sekä podcastit kasvattavat suosiotaan, ja ne ovat verkossa helposti saatavilla. Niiden avulla heikommin lukevat voivat kiinnostua kirjallisuudesta. Myös digikirjat ovat nousukiidossa.

Erityisesti pojat kokevat sähköisesti saatavilla olevat tekstit paperiversioita kiinnostavammiksi. Kirjat jäävät kuitenkin usein kakkoseksi suoratoistopalveluille.

Voisiko myös kirjastokirjat tuoda sähköisesti saataville Netflixin tapaan?

”Tekijänoikeudet estävät kirjojen suoran skannauksen nettiin. E-kirjastossa on kuitenkin luettavissa noin 40 000 teosta, joka toki on vain murto-osa kokonaisaineiston määrästä”, Helsingin kirjastopalveluiden johtaja Katri Vänttinen kertoo.

E-kirjat kasvattavat suosiotaan, mutta kirjastoilla on aineiston hankkimisessa haasteensa.

”Perinteisten kirjojen lainausmäärä on kasvanut noin viisi prosenttia vuosittain, mutta digikirjojen kulutus tuplaantuu joka vuosi. Digiaineiston kartuttaminen on kuitenkin hitaampaa kuin perinteisten kirjojen, sillä kustantajat haluavat ensin myydä lukuoikeuksia omissa palveluissaan”, Vänttinen sanoo.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.