Suomen sijoituksen lasku lehdistönvapausindeksissä varmistui

Suomi on pudonnut kolmannelle sijalle tämän vuoden lehdistönvapausindeksissä, jota ylläpitää kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF). Suomi on ollut indeksissä ykkössijalla vuodesta 2010 lähtien, mutta nyt sijoitusta pudottivat pääministeri Juha Sipilän (kesk) pyrkimykset painostaa Yleä uutisoinnissaan.

Asia vuosi julkisuuteen jo pari viikkoa sitten. Indeksi julkaistiin virallisesti tänään.

RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire piti Suomen putoamista sananvapausindeksin kärjestä vuoden merkittävimpänä yksittäisenä tapauksena. Yllättäväksi asian teki hänen mukaansa se, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännöt eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.

"Pääministerin asema julkisen vallan käyttäjänä ja tapa puuttua voimakkaasti yksittäisten ammattitoimittajien työhön näyttäytyi sananvapauden rajoittamisena kotimaan lisäksi myös kansainvälisessä mediassa. Kun tähän vielä lisätään yksittäisten toimittajien perustellut irtisanoutumiset, välittyi maailmalle kuva, joka ei sopinut sananvapauden mallimaahan", toteaa Toimittajat ilman rajoja Suomen osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen järjestön tiedotteessa.

Suomi on yhä lehdistönvapauden kärkimaita, ja se on alle kahden pisteen päässä ykkösenä olevasta Norjasta ja kakkoseksi nousseesta Ruotsissa. Yleisesti ottaen lehdistönvapauden tila on maailmalla heikentynyt: vuoden aikana sellaisten valtioiden määrä, joiden lehdistönvapauden taso on indeksissä hyvä tai kohtalaisen hyvä on vähentynyt 2,3 prosenttia. Lehdistönvapautta ei enää uhata pelkästään autoritäärisissä valtioissa ja diktatuureissa, vaan yhä enemmän myös nykyaikaisissa demokratioissa, indeksissä todetaan.

Erittäin huonoksi määriteltiin tänä vuonna kolme uutta maata, Burundi, Egypti ja Bahrain. Listan pohjalla ovat Pohjois-Korea, Eritrea, Turkmenistan, Syyria ja Kiina.

Sananvapauden heikkenemisen taustalla ovat Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan konfliktit sekä toisaalta mediaan vihamielisesti suhtautuvat kansallismieliset hallitukset. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Donald Trumpin presidentinvaalikampanjassa ja Ison-Britannian Brexit-kampanjassa oli molemmissa nähtävissä perinteisten median halveksuntaa. Puolassa taas hallinto on muuttanut julkiset radio- ja tv-kanavat propagandan välineiksi ja on alkanut painostaa taloudellisesti itsenäisiä uutistoimistoja.

Vuosittain julkaistavassa lehdistönvapausindeksissä on mukana 180 maata. Siinä mitataan median ja toimittajien toimintavapautta, ja se laaditaan eri maiden toimittajien, tutkijoiden, juristien ja aktivistien avulla.