Inhimillinen kehitys voi koronaviruspandemian vuoksi laskea tänä vuonna ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun käsite kehitettiin vuonna 1990, varoittaa YK:n kehitysohjelma (UNDP) tuoreessa raportissaan.

Esimerkiksi finanssikriisi kyllä vaikutti inhimilliseen kehitykseen, mutta kaiken kaikkiaan kehitys on tähän asti edistynyt vuosittain, sanoo UNDP:n johtaja Achim Steiner tiedotteessa.

”Covid-19 – iskiessään niin terveyteen, koulutukseen kuin ihmisten tuloihin – saattaa muuttaa tätä trendiä.”

Inhimillisen kehityksen indeksi luotiin mittaamaan maiden kehitystasoa muullakin perusteella kuin vain taloudellisesti. Se mittaa muun muassa keskimääräistä koulutusvuosien määrää, elinajanodotetta ja bruttokansantuloa henkeä kohti.

Koronavirus on tähän mennessä vienyt yli 300 000 ihmisen hengen, ja tulot henkeä kohti laskevat tänä vuonna ennusteiden mukaan neljä prosenttia globaalisti.

Koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt 60 prosenttia lapsista, mikäli suhteutetaan alaikäisten lasten osuus niihin, joilla ei ole käytössään internetyhteyttä. Tällä tasolla ei ole oltu sitten vuoden 1980. Lisäksi on huomioitava koronaviruksen vaikutukset esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon ja lisääntymisterveyteen, UNDP sanoo.

UNDP:n ennusteen mukaan inhimillinen kehitys laskee kaikilla maantieteellisillä alueilla, mutta erityisen paljon kehittyvissä maissa, joissa on vähemmän valmiuksia selviytyä pandemian vaikutuksista. Matalan inhimillisen kehityksen maissa peräti 86 prosenttia ala-asteen oppilaista on koulun ulkopuolella.

Myös aiemmat ennusteet koronaviruksen vaikutuksista kehittyviin maihin ovat synkkiä. Maailman ruokaohjelma on arvioinut, että koronavirus voi altistaa 10 miljoonaa lasta lisää niin sanotulle virheravitsemukselle. YK-yliopisto on ennustanut, että köyhien määrä voi kasvaa jopa 580 miljoonalla. Koronaviruksen ja siihen liittyvien rajoitustoimien uskotaan myös lisäävän lapsikuolleisuutta, vaikeuttavan muiden tautien vastaista taistelua sekä lisäävän perheväkivaltaa.

UNDP:n raportissa ehdotetaan tilanteen parantamiseksi muun muassa terveysjärjestelmän suojaamista, sosiaaliturvan lisäämistä ja työpaikkojen suojelua. Esimerkiksi koulutustilannetta voisi parantaa nettiyhteyksiä parantamalla.

”Matalan tulotason ja keskitulotason maiden internetkuilun sulkeminen maksaisi arviolta vain prosentin elvytyspaketeista, joihin maailma on tähän mennessä sitoutunut”, raportissa muistutetaan.