Durbanissa päätettiin lykätä ilmastosovun lopullista ratkaisua

14.12.2011
Veera Vehkasalo

Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin "Antaa niiden syödä hiiltä" -tempaus Durbanissa. (Kuva: Ainhoa Goma /Oxfam / cc 2.0.)Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin "Antaa niiden syödä hiiltä" -tempaus Durbanissa. (Kuva: Ainhoa Goma /Oxfam / cc 2.0.)

Etelä-Afrikan Durbanissa pidetty ilmastokokous päättyi sunnuntaina. Ennätyksellisen pitkiksi venyneiden neuvotteluiden kompromissisopu jäi kuitenkin kansalaisjärjestöjen mielestä laihaksi.

Lopputuloksena oli epämääräinen lupaus maailmanlaajuisesta sopimuksesta, josta päättäminen lykättiin vuoteen 2015 ja toimeenpano vuoteen 2020. Vihreä ilmastorahasto, johon ei vielä löydetty rahaa. Hataria päätöksiä Kioton protokollasta, jonka osallistujamäärä kutistui.

Hallituksilta puuttui yksinkertaisesti kunnianhimo ja rohkeus Durbanissa, summaa WWF.

"Kioton sopimuksen jatkosta ja uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen tiekartasta saatu päätös jäi sisällöltään tyhjäksi", sanoo suomalaisten ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen tiedote.

Järjestöt painottavat, että ilmastotoimilla on kiire. Kansainvälisen sopimuksen lykkäämisessä vaarana on, että globaaleja päästöjä ei saada laskuun ajoissa. Nyt useita tärkeitä sitovia päätöksiä ei saavutettu, kuten sopua siitä, miten eri maiden päästörajoituksia kiristetään.

"Ilmastonmuutos karkaa käsistä, ellei päästöjä käännetä laskuun vuoteen 2015 mennessä. Jokainen hukattu hetki lisää ilmastonmuutoksen inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia", sanoo kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen Kepasta.

Järjestöt kiittävät kuitenkin Suomen rakentavaa toimintaa kokouksessa.

Odotusten mukaan

Ympäristöministeri Ville Niinistö puolestaan oli tuloksista optimistinen ja kehui sopua "historialliseksi". Kokouksessa otettiin askel kohti käytäntöä, ja nyt pitää tehdä töitä, jotta päätöksistä tulee tekoja, hän totesi.

Ministeriön tiedotteen mukaan ilmastokokouksen lopputulos "ylitti kaikki odotukset".

Odotukset kokouksen suhteen olivat matalat jo sen alkaessa, koska into muun muassa Kioton jatkamiseen oli laajalti avoimen laimeaa.

Sopimus sai kuitenkin toisen kauden, mutta nyt se kattaa vain 15 prosenttia maailma päästöistä. Myös jatkon pituus jäi auki. Aiemmin mukana olleet Japani, Venäjä ja Kanada jättäytyivät pois. Monet suuret saastuttajat, kuten Yhdysvallat ja Kiina, eivät ole mukana vieläkään.

Myöskään lupaus maailmanlaajuisen sopimuksen saavuttamisesta ei saanut järjestöjä innostumaan. Greenpeacen mukaan nyt aikaan saatuun paperiin maailmanlaajuisesta sopimuksesta jäi Yhdysvaltojen johtaman ryhmän ajama purkuehto, joka saattaa estää sen, että seuraava ilmastosopimus on laillisesti sitova.

"Nyt maailmanlaajuinen ilmastohallinto on vain vapaaehtoinen sopimus, jota on lykätty vuosikymmenellä", totesi järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.

"Hallitukset pettivät jälleen omat kansalaisensa. Yhdysvaltojen johdolla kehittyneet maat peruivat lupauksensa ja heikensivät ilmastotoimien pelisääntöjä", sanoi Sarah-Jayne Clifton, kansainvälisen Maan ystävien ilmasto-oikeudenmukaisuus- ja energiakoordinaattori.

Hänestä Kioto on olemassa enää nimenä ja kunnianhimo päästövähennyksiin "kauhistuttavan matala".

"Déjà vu taas kerran", kuvaili tunnelmia eräs Greenpeacen edustaja.