Mosambikin pääkaupungin Maputon lentokentän lähellä seisoo synkkä neuvostohenkinen rakennus, jonka remontointi on vielä kesken. Se on entinen maatalousministeriö, jossa sattui tuhoisa tulipalo muutama vuosi sitten.

Huhut kertovat, että ministeriöön oli ollut tarkoitus tehdä korruptioon liittyvä tarkastus juuri ennen tulipaloa.

Kaikki korruptiotapaukset eivät ole Mosambikissa pelkkää huhua. Julkisuuteen on noussut viime aikoina tapauksia, joissa virkamiehet ja poliitikot ovat ohjanneet julkista rahaa omin taskuihinsa.

"Hallitus sallii korkean tason korruption. Jos minä olisin mukana korruptiossa, seuraukset olisivat kovat, johtajille eivät", toteaa mosambikilainen toimittaja Borges Nhamire, joka on kyllästynyt tilanteeseen.

Korruptioon ovat alkaneet kyllästyä myös avunantajat. Suomi on harkitsemassa Mosambikille annettavan yleisen budjettituen eli suoraan budjettiin annettavan tuen jatkoa. Päätöksiä tehdään, kun OECD on vuodenvaihteessa julkaissut arvionsa aiheesta, kertoo ulkoministeriön eteläisen Afrikan yksikön päällikkö Jorma Suvanto.

Suomi on jo aiemmin ilmoittanut leikkaavansa Mosambikin budjettitukea ensi vuoden alussa. Tuoreen maastrategian mukaan tukea on aikomus leikata vuosittain niin, että vuonna 2016 Mosambik saa Suomelta neljä miljoonaa euroa budjettitukea tämänvuotisen seitsemän miljoonan sijaan.

Korruptio ja hallinnon heikkous ovat vain yksi syy leikkauksiin.

"Toinen syy on, että köyhyydenvähentämispyrkimykset eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Lisäksi Mosambikilla alkaa olla omiakin varoja kehitykseen", Suvanto sanoo.

Suomi ei ole ainoa tilanteesta huolestunut, sillä Mosambik saa suoraa budjettitukea yhteensä 19 avunantajamaalta. Ne ovat vaatineet maan hallinnolta selvitystä esimerkiksi siitä, miten on mahdollista, että maa on menettänyt laittoman puukaupan seurauksena kymmeniä miljoonia euroja. Mukana ovat tiettävästi olleet kiinalaiset, mutta myös Mosambikin omat viranomaiset ja poliitikot.

Luonnonvarabuumi lisää korruptiota

Korruptio vaikuttaa myös tavallisiin mosambikilaisiin. Borges Nhamire kertoo maksaneensa vähän aikaa sitten noin viiden euron lahjuksen saadakseen kadonneen ajokortin tilalle uuden. Siihen mennessä odotusaikaa oli kestänyt melkein kaksi vuotta.

"Tiedän, että se on väärin, mutta muuten olisin joutunut odottamaan vieläkin pidempään", hän sanoo.

Mosambikilainen entinen korruptiotutkija on enemmän huolissaan korkean tason korruptiotapauksista, jotka vaikuttavat maassa lisääntyneen. Esimerkiksi helmikuussa kävi ilmi, että opetusministeriön virkamiehet ovat maksaneet itselleen ylimääräistä palkkaa vuosien ajan.

"Korruptiota on rankaisemattomuuden vuoksi mutta myös siksi, ettei tietyillä hallinnonaloilla, kuten parlamentilla, ole paljon valtaa", tutkija sanoo.

Käytännössä valtaa käyttää Mosambikissa vuodesta 1992 vallassa ollut Frelimo-puolue, joka pystyy vaikuttamaan niin liike-elämään, virkanimityksiin kuin oikeuslaitokseenkin.

Tutkija ei halua kertoa nimeään julkisuuteen. Syynä on hänen mukaansa uusi työpaikka toisella alalla. Toisaalta taustalla saattaa olla myös pelko vaikeuksiin joutumisesta. Mosambik ei ole poliisivaltio, mutta ei myöskään täysin vapaa maa.

Tutkijan mielestä korruptio on Mosambikissa lisääntynyt ja yksi syy on maassa meneillään oleva luonnonvarabuumi. Mosambikista on löytynyt muun muassa arvokasta luonnonkaasua.

Vauraudet voisivat nostaa maan pois köyhyydestä, mutta kriitikkojen mukaan sopimukset ovat kaikkea muuta kuin läpinäkyviä ja pahimmassa tapauksessa tavallinen kansa ajetaan pois asuinseuduiltaan.

"Jos ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita henkilökohtaisten etujen hankkimisesta, kaivannaisteollisuudesta ei hyödytä", tutkija toteaa.

Hallinto viittaa kintaalla

Mosambik on yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyön kumppanimaista. Maa saa tänä vuonna Suomelta kahdenvälistä tukea alustavan arvion mukaan 21,7 miljoonaa euroa.

Kaikki korruptiotapaukset eivät vie suoraan Suomen rahaa, mutta riski on silti suuri. Viime vuonna Suomi katkaisi väärinkäytösten vuoksi tuen maan metsäohjelmalle.

Jorma Suvanto pelkää, ettei Mosambikin hallitusta kiinnosta avunantajien viime aikoina sille antama kritiikki.

"Osoituksena on, ettei vastauksia ole saatu. Maatalousministerille meni jo viikkoja sitten selvityspyyntö laittomista puukaupoista. Sieltä ei ole kuulunut mitään enkä yllättyisi, vaikkei kuuluisikaan."

Miksi Suomi sitten pumppaa rahaa hallitukselle, jota ei näytä hallinnon parantaminen kiinnostavan? Onko kehitysyhteistyössä järkeä?

Suvannon mukaan on, sillä nimenomaan yhteistyöllä voidaan vaikuttaa hallinnon parantamiseen. Hän muistuttaa, että Suomi tukee myös korruption vastaista työtä, kuten esimerkiksi tilintarkastustoiminnan parantamista. Lisäksi kehitysyhteistyövaroja ollaan siirtämässä aiempaa enemmän kansalaisyhteiskunnalle.

Toimittaja Borges Nhamirella on asiasta selkeä näkemys.

"Apu budjettiin pitäisi katkaista, se olisi pitänyt katkaista jo kauan sitten. Se raha ei ole apua Mosambikin kansalle, vaan korruptiolle."