Joukko suomalaisia ja Mekongin alueen ympäristöjärjestöjä on tehnyt kantelun työ- ja elinkeinoministeriölle konsulttiyritys Pöyryn osallisuudesta Laosin kiistanalaiseen patohankkeeseen maan pohjoisosissa.

Kesäkuussa ministeriölle luovutettuun kanteluun osallistuivat muun muassa suomalainen Siemenpuu-säätiö, Maan ystävät ja International Rivers.

Kanteessaan järjestöt syyttävät Pöyryä OECD:n laatimien toimintaohjeiden rikkomisesta sekä Suomen kehitystavoitteita vastaan toimimisesta. Samalla ne vaativat, että Pöyry sekä rahallisesti että prosessiin puuttumalla pyrkii vähentämään aiheuttamiaan ongelmallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia Xayaburin padon rakennushankkeessa.

Järjestöt ovat jo aikaisemmin kehottaneet Pöyryä ilmoittamaan julkisesti, ettei se kannata projektin nopeaa eteenpäinviemistä.

Taustalla on julkisuuteen kesällä 2011 vuotanut suomalaisen Pöyryn omistaman sveitsiläisen Pöyry Energy AG:n tekemä tekninen selvitys projektista. Laos tilasi yritykseltä selvityksen patohankkeestaan sen jälkeen kun Mekongin jokikomissioon kuuluvat Kambodža, Thaimaa ja Vietnam, ilmaisivat huolensa padon ympäristövaikutuksista keväällä 2011.

Padon rakentaminen on mittava hanke, jonka ympäristövaikutukset ulottuvat laajasti koko Mekongin alueelle. Valmistuessaan padon on tarkoitus tuottaa energiaa Laosin lisäksi myös Thaimaan vientiin. Padon pelätään kuitenkin vaikuttavan negatiivisesti muun muassa alueen kalakantoihin ja ympäristön ekologiaan. Kantelun tehneen Siemenpuu-säätitön Mira Käkösen mukaan jopa 30 miljoonan ihmisen elinkeino ja ruokaturva on vaarassa.

Järjestöt katsovat Pöyryn olevan osavastuussa patohankkeen etenemisestä ja sen seurauksista alueen ympäristölle ja ihmisille, sillä raportissaan Pöyry suosittelee hankkeen jatkamista.

"Pöyryllä ei ole päätösvaltaa padon rakentamisen suhteen. Se on ainoastaan tehnyt selvityksen siitä, miten projektin suunnitelmat vastaavat Mekong River Comissionin suosituksia ja antanut suunnitelmiin parannusehdotuksia", sanoo Pöyryn Mika Pohjonen maailma.netille.

Vaikka päätösvaltaa konsultilla ei hankkeessa olekaan, nojaavat maat sen tekemiin suosituksiin kuitenkin vahvasti.

Otto Bruun kantelun tehneestä Siemenpuu-säätiöstä puolestaan kysyy: "Mikä on konsultin vastuu, jos se toiminnallaan edistää ympäristön tai ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisia asioita?"

International Rivers –järjestö pitää Pöyryn roolia puolueettomana selvityksen tekijänä kyseenalaisena. Järjestön mukaan Pöyryllä on läheiset liikesuhteen padon rakennuttajaan useissa eri patohankkeissa, minkä myös yritys itse myöntää.

"Pöyryn vesivoimaliiketoimintaa on erilaisten selvitystöiden ohessa hankkeiden suunnittelu, projektinjohto ja toteutusvalvonta. Roolimme hankkeissa vaihtelee hankekohtaisesti", Pohjonen sanoo.

Mekongin valtiot tukkanuottasilla

Sen lisäksi, että patohanke on lisännyt kritiikkiä Maailmanpankin mustalle listalle joutunutta Pöyryä kohtaan, se on hiertänyt myös Mekongin alueen maiden välejä. Mekongin jokikomissioon kuuluvat maat ovat tehneet vuonna 1995 sopimuksen, jonka mukaan ne keskustelevat alueen vesivaroihin liittyvistä kehityssuunnitelmista yhdessä.

Vietnam ja Kambodža eivät ole antaneet suostumustaan padon rakentamiselle. Padon rakennustöiden edetessä, Kambodža on Siemenpuu-säätiön mukaan uhannut Laosia oikeustoimilla.

Suomen rooli alueen kehityksessä liittyy taas siihen, että se tukee kehitysyhteistyörahoistaan Mekongin jokikomissiota ja sen kehittämishankkeita. Kantelun mukaan Pöyry on raportissaan suositellut Laosia tekemään päätöksen hankkeen jatkosta itsenäisesti ja toimii siis näin Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden vastaisesti.

"Selvitystä tehdessä on nimenomaan katsottu, että Mekongin jokikomission asettamia teknisiä ohjeita noudatetaan", Pohjonen vastaa syytökseen.

Pöyry ministeriön käsittelyyn

Yritysten yhteiskuntavastuuasiat ovat olleet viime vuosina tapetilla. Suomi on sitoutunut noudattamaan OECD:n laatimia toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, ja myös hallitusohjelmassa määritellään tavoitteeksi, että suomalaisyritykset toimivat edelläkävijöinä yritysvastuuasioissa.

"Suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuukysymykset ovat tärkeä asia ministeriölle. Suomalaisten yritysten on mielestäni oltava edelläkävijöitä näissä asioissa", Jorma Immonen työ- ja elinkeinoministeriöstä kommentoi yritysten yhteiskuntavastuuta.

Järjestöjen tekemää kannetta, ja Pöyryn siihen laatimaa vastinetta, käsitellään myöhemmin syyskuussa ministeriön alaisessa yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnassa, jossa päätetään otetaanko asiaa tarkempaan käsittelyyn ministeriössä.

Se, päättääkö Laos lopulta viedä patohankeensa loppuun, antaa puolestaan suuntaa alueelle suunniteltujen kymmenen muun padon rakentamiselle.