Näkökulmat
Koronakriisi voisi olla käännekohta kohti solidaarista EU:ta
Koronakriisi voisi olla käännekohta kohti solidaarista EU:ta
Koronakriisistä selviämiseksi vaaditaan joko tiukkaa talouskuria tai mittavaa elvytystä, mutta kummassakin lähestymistavassa on omat heikkoutensa. Suomi voisi toimia esimerkkinä uudenlaisen oikeudenmukaisen ja kestävän sosiaaliturvajärjestelmän rakentamisesta, kirjoittavat Kati Peltola ja Timo Kuusiola.
Intian alkuperäiskansat ahdingossa koronaviruksen sulkutoimien vuoksi
Intian alkuperäiskansat ahdingossa koronaviruksen sulkutoimien vuoksi
Intiassa on koronaviruspandemian vuoksi otettu käyttöön ankarat rajoitustoimet. Taudin leviämisen pysäyttämiseksi toimet ovat perusteltuja, mutta ne muodostavat hyvin vakavan uhan maan alkuperäiskansojen toimeentulolle, kirjoittaa Kari Bottas.
Koronaviruksen kasvattama rasismi on hälyttävää
Koronaviruksen kasvattama rasismi on hälyttävää
Koronapandemia ruokkii pelon tunnetta, ja nyt sekä valtiot että yksittäiset kansalaiset syyttävät koronaviruksesta mieluiten ulkopuolisia. Sillä kriisiä ei kuitenkaan ratkaista, muistuttaa Salaado Qasim.
Näkymättömät lapset eivät kadonneet koronan myötä
Näkymättömät lapset eivät kadonneet koronan myötä
Korona-ajan aiheuttama epävarmuus on monelle uutta, mutta vastaanottokeskusten pakolaisperheet ovat kohdanneet samanlaisia tunteita jo aiemmin. On pohdittava, miten tuetaan poikkeusoloissa lapsia, jotka jäävät muutenkin näkymättömiin, kirjoittaa Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Eveliina Viitanen.
Epävarmuuden kasvaessa maailmalla tarvitaan diplomatiaa ja monenkeskistä yhteistyötä
Epävarmuuden kasvaessa maailmalla tarvitaan diplomatiaa ja monenkeskistä yhteistyötä
Koronakriisissä olemme saaneet esimakua siitä, millaista elämä on sellaisen kriisin keskellä, jossa kukaan ei ole suojassa. Epävarmuuden kasvaessa tarvitaan diplomatiaa, jotta multilateralismi vahvistuisi, kirjoittavat YK-liiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén ja toiminnanjohtaja Helena Laukko.
Maailmanpolitiikka iskee vasten kasvoja Länsirannalla
Maailmanpolitiikka iskee vasten kasvoja Länsirannalla
”Kehitysyhteistyöllä tuetaan Palestiinaa, kun samalla kaupan ja muiden tukien kautta tuetaan Israelia”, kirjoittaa Sonja Hyötylä, joka vietti kolme kuukautta miehitetyllä Länsirannalla. Hän yllättyi siitä, kuinka ristiriitaisilta kansainvälisen yhteisön ja EU:n toimet palestiinalaisten arjessa näyttivät.
Mikä on koronaviruksen alkuperä?
Mikä on koronaviruksen alkuperä?
Mahtoiko koronaviruksen lähteenä olla muurahaiskäpy? Vai lepakko? Vai peräti käärme, kuten jonkin aikaa väitettiin? Vaikka viruksen mystisen alkuperän selvittäminen onkin tärkeää, tällainen spekulointi estää meitä näkemästä, että lisääntyvällä haavoittuvuudellamme pandemioille on syvempi syy: elinympäristöjen yhä nopeampi tuhoutuminen, kirjoittaa Sonia Shah.
Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla
Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla
Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.
Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani
Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani
EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.