Suomi
Järjestöt vaativat hallitukselta järeämpiä toimia rasismia vastaan –”Suullisesti julistettu ’nollatoleranssi’ on tyhjä ilman toimenpiteitä”
Järjestöt vaativat hallitukselta järeämpiä toimia rasismia vastaan –”Suullisesti julistettu ’nollatoleranssi’ on tyhjä ilman toimenpiteitä”
Hallitus kokoontuu pohtimaan yhdenvertaisuustiedonannostaan, johon yli sata järjestöä, asiantuntijaa ja muuta toimijaa on antanut kommenttejaan. Ihmisoikeusliitto vaatii hallitukselta resursoitua toimenpideohjelmaa rasismin torjumiseksi.
Suomi tekee maahanmuuttopolitiikassaan täyskäännöksen
Suomi tekee maahanmuuttopolitiikassaan täyskäännöksen
Suomen uusi maahanmuuttopolitiikka voi ilahduttaa kansallismielisiä perussuomalaisia, mutta se on paluuta menneeseen aikaan, jolloin Suomea verrattiin Albaniaan toisena kahdesta Euroopan maasta, jossa on vähiten ulkomaalaisia, kirjoittaa Linus Atarah.
Uusi hallitus kääntää kehitysyhteistyöbudjetin takaisin lasku-uralle ja ehdollistaa avun Venäjä-kantojen perusteella – ”En ole varma, että se on Ukrainan etu”, sanoo KUA:n vaikuttamistyön johtaja Tapio Laakso
Uusi hallitus kääntää kehitysyhteistyöbudjetin takaisin lasku-uralle ja ehdollistaa avun Venäjä-kantojen perusteella – ”En ole varma, että se on Ukrainan etu”, sanoo KUA:n vaikuttamistyön johtaja Tapio Laakso
Kehitysyhteistyövaroja leikataan hallituskauden aikana 790 miljoonaa euroa suunniteltuun verrattuna, mutta järjestöjen pahimmat pelot eivät näytä toteutuvan. Tunnelmat ovatkin ristiriitaiset, sanoo Kirkon Ulkomaanavun Tapio Laakso.
Kehitysyhteistyöstä leikataan ennakkotietojen mukaan tuntuva siivu – Järjestöjä huolettaa Suomen perääntyminen globaalista vastuunotosta
Kehitysyhteistyöstä leikataan ennakkotietojen mukaan tuntuva siivu – Järjestöjä huolettaa Suomen perääntyminen globaalista vastuunotosta
Mediatietojen mukaan kehitysyhteistyöstä leikataan tällä hallituskaudella enimmillään miljardi euroa ja vähimmilläänkin satoja miljoonia euroja. ”Kriisit vaikuttavat myös Suomeen, ja perääntymällä yhteistyöstä niiden ratkaisemisessa vahingoitamme myös itseämme”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Tapio Laakso.
Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, mutta jakautuminen sukupuolen ja puoluekannan mukaan on yhä jyrkempää
Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, mutta jakautuminen sukupuolen ja puoluekannan mukaan on yhä jyrkempää
Peräti 80 prosenttia naisista mutta vain 46 prosenttia miehistä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Samanlaisia jakolinjoja näkyy perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Sota haastaa EU-jäsenyydestä haaveilevan Ukrainan oikeusvaltiokehityksen – Suomalaisasiantuntijoiden mukaan maa on pärjännyt toistaiseksi hyvin
Sota haastaa EU-jäsenyydestä haaveilevan Ukrainan oikeusvaltiokehityksen – Suomalaisasiantuntijoiden mukaan maa on pärjännyt toistaiseksi hyvin
Ukrainan on yhä puututtava esimerkiksi korruptioon sekä varmistettava tuomarien nimitysprosessin riippumattomuus, jotta se voi aloittaa viralliset EU-jäsenyysneuvottelut. Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio ja Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax ovat kuitenkin olleet vaikuttuneita siitä, miten hyvin maa on pärjännyt ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta sodankin aikana.
Miten yritykset ihannemaailmassa huolehtisivat ihmisoikeuksista, Josetta Nousjoki?
Miten yritykset ihannemaailmassa huolehtisivat ihmisoikeuksista, Josetta Nousjoki?
Ihmisoikeuksista huolehtiminen on yrityksissä vielä alkutekijöissään, mutta pian siitä voi tulla lakisääteistä. Työ voi tuntua haastavalta, mutta tärkeintä on aloittaa, sanoo Reilun kaupan vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki.
Kuukautisköyhyydessä on kyse enemmän köyhyydestä kuin kuukautisista
Kuukautisköyhyydessä on kyse enemmän köyhyydestä kuin kuukautisista
Se, että ihmisellä ei ole varaa kuukautissuojiin, on megalomaanisen iso ongelma. Sen voisi Suomessa ratkaista esimerkiksi paremmalla perusturvalla, kirjoittaa Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso.
Asiantuntijaryhmä: Suomen ei kannata sallia ydinaseita maaperällään
Asiantuntijaryhmä: Suomen ei kannata sallia ydinaseita maaperällään
Ydinaseista tulee Naton myötä väistämättä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa, mutta Suomi voi itse päättää, miten se siihen suhtautuu, todetaan asiantuntijaryhmän tuoreessa raportissa.