Mosambikin oppositiopuolue Renamo on ilmoittanut irtisanoutuvansa maan vuonna 1992 solmitusta rauhansopimuksesta. Puolue ilmoitti asiasta sen jälkeen, kun Mosambikin armeija oli maanantaina hyökännyt Renamon kapinallisten leiriin maan keskiosissa ja ajanut pakosalle puoluejohtaja Afonso Dhlakaman.

Renamo avasi iskun jälkeen tulen läheisessä kaupungissa.

Tapahtumat ovat herättäneet pelkoa siitä, että maa luiskahtaa jälleen sisällissotaan, joka vei noin miljoona ihmishenkeä vuosina 1976–1992. Muun muassa Yhdysvallat, Zimbabwe sekä entinen siirtomaaisäntä Portugali ovat jo ilmaisseet huolensa väkivallasta, kertovat Britannian yleisradioyhtiö BBC ja uutistoimisto Reuters.

Armeija valtasi Sofalan maakunnassa sijaitsevan leirin sen jälkeen, kun sen lähellä tapettiin viime viikolla seitsemän sotilasta. Tukikohdassa on majaillut Renamon entisiä taistelijoita rauhansopimuksesta lähtien, ja viime vuonna myös liikkeen johtaja Dhlakama vetäytyi sinne.

Renamo sekä valtapuolue Frelimo ovat rauhansopimuksesta asti olleet riitaisia, sillä Renamo on hävinnyt kaikki vaalit ja se on syyttänyt pääpuolue Frelimoa vilpistä. Tänä vuonna Renamo on uhannut boikotoida marraskuun paikallisvaaleja.

Reutersin haastatteleman asiantuntijan Robert Besselingin mukaan Renamolla tuskin on kapasiteettia hyökätä laajasti hallitusta vastaan. Myöskään Helsingin Sanomien haastatteleman Suomen Maputon-suurlähetystön mukaan ei ole odotettavissa, että levottomuudet laajenisivat maan keskiosista muualle maahan, sillä sota on yhä tuoreessa muistissa.

Lähetystö on kuitenkin päivittänyt matkustustiedotettaan ja kehottanut välttämään tarpeetonta matkustamista Sofalan maakuntaan.

Mosambik on yksi maailman köyhimmistä maista, mutta sen talous on kasvanut nopeasti sodan päättymisen jälkeen. Maa on yksi Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyön kumppanimaista. Maan budjettitukea on kuitenkin leikattu toistuvien tuen väärinkäytösten ja korruption vuoksi.