Suomi kiinnittää entistä enemmän huomiota kehitysavun tuloksellisuuteen sekä väärinkäytösten suitsimiseen, sanoo valtioneuvosto tuoreessa kehityspoliittisessa selonteossaan.

Suomen kehitysavun vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta käsittelevän selonteon mukaan suunnitteilla on antaa kenelle tahansa mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä netin kautta.

Samaan aikaan kehitysapu on muuttumassa entistä tulosperustaisemmaksi. Tietojärjestelmiä uudistetaan tulosten seuraamisen helpottamiseksi ja hankkeiden määrää on pyritty vähentämään ja niiden kokoa kasvattamaan voimavarojen keskittämiseksi, selonteossa kerrotaan.

Selonteko on ensimmäinen laatuaan, ja se on määrä hyväksyä valtioneuvoston yleisistunnossa tänään. Tarkoituksena on antaa kokonaisvaltainen selvitys kehitysyhteistyöstä, mutta myös osallistua viime aikojen kehitysapukeskusteluun, kertoo ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen.

"Viime aikoina on ollut paljon uutisointia kehitysyhteistyön väärinkäytösepäilyistä – enemmän kielteisiä kuin myönteisiä uutisia. Tähän yritetään nyt vastata."

Puustisen mukaan kehitysavun väärinkäytösten määrässä ei näytä olevan selvää trendiä. Viime vuonna väärinkäytösepäilyjä tai -tapauksia oli selonteon mukaan 39. Väärinkäytetyt rahat peritään takaisin.

Tulosten saaminen kestää

Selonteko listaa myös Suomen kehitysyhteistyön onnistumisia. Ulkoministeriön kehityspoliittisen neuvonantajan Suvi Virkkusen mukaan Suomen kehitysavussa on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos siinä, mitä tuloksilla ylipäätään tarkoitetaan.

"Aiemmin tulos oli se, mihin hankkeella pyrittiin, kuten vaikkapa kaivo. Nyt arvioidaan sitä, miten moni ihminen pääsee puhtaan veden piiriin", Virkkunen kuvailee.

Suomen kehitysyhteistyön ansiosta esimerkiksi yli kaksi miljoonaa etiopialaista on saanut puhdasta vettä. Tulosten saaminen kehitysyhteistyössä kestää kuitenkin usein pidempään kuin hallituskausi, selonteossa muistutetaan.

Viime aikojen kuumaa kysymystä, resurssileikkauksia, selonteko ei käsittele. Puustisen mukaan syynä on se, että keskustelu jumittuisi helposti laadun sijasta pelkkään rahaan.

Kehitysapurahoja ollaan seuraavien neljän vuoden aikana leikkaamassa 50–100 miljoonaa euroa vuosittain. Ensi vuoden kehitysapuleikkauksista selvitään Puustisen mukaan osittain käyttämällä päästökauppatuloja, mutta sen jälkeisiä leikkauskohteita vasta pohditaan.