Maailman maiden yhteenlasketut sotilasmenot kasvoivat viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011. Vaikka kasvua oli vain prosentin verran, on merkkejä siitä, että länsimaiden sotilasmenojen leikkaamisen kausi on loppumassa, arvioi Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri uusissa tilastoissaan.

Tänään julkistettujen tilastojen mukaan maailma käytti viime vuonna sotilasmenoihin noin 1,5 biljoonaa euroa. Kasvua oli etenkin Aasiassa ja Oseaniassa, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä osassa Lähi-idän valtioista.

Sotilasmenot laskivat Afrikassa sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, syynä etenkin Angolan ja Venezuelan öljytulojen lasku.

Eniten aseisiin käyttivät Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Iso-Britannia. Yhdysvaltain menot laskivat, mutta Kiinan ja Saudi-Arabian nousivat, jälkimmäisen tapauksessa pääosin Jemenin sotilasoperaatioon käytettävien rahojen vuoksi, Siprin tiedotteessa kerrotaan. Sen mukaan sekä Venäjä että Saudi-Arabia suunnittelevat sotilasmenoihinsa leikkauksia tälle vuodelle.

Vaikka Pohjois-Amerikan sekä Länsi- ja Keski-Euroopan sotilasmenot laskivat edelleen edellisvuosien tapaan, vuosi 2015 osoitti, että trendi on ehkä päättymässä, Sipri arvelee. Yhdysvalloissa sotilasmenot laskivat enää 2,4 prosenttia ja Länsi- ja Keski-Euroopassa 0,2 prosenttia, mikäli ne käsitellään yhtenäisenä alueena. Keski-Euroopassa yksinään oli nousua 13 prosenttia, mikä johtui etenkin Venäjän ja Ukrainan naapurimaiden kasvaneista sotilasmenoista.

Siprin tietokannan mukaan Suomi käytti sotilasmenoihin viime vuonna vajaat 2,7 miljardia euroa, noin prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen sotilasmenot nousivat viimeksi vuonna 2013.

Suomalaiset rauhanjärjestöt kritisoivat tilastojen julkistuksen yhteydessä trendiä, jossa hyvinvointia edistäviltä sektoreilta leikataan mutta puolustusmenoja kasvatetaan.

"Suomessa on leikattu niin koulutuksesta ja terveydenhuollosta kuin humanitaarista avustustyötä tekeviltä järjestöiltäkin, mutta sotilasmenoja ei edelleenkään kyseenalaisteta", Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoo.

Järjestöt muistuttavat, että esimerkiksi vain prosentilla globaaleista sotilasmenoista katettaisiin koko maailman humanitaarisen avustustyön rahoituksen tarve eli noin 18 miljardia euroa.