EU haluaa tiivistää puolustusyhteistyötä – rauhanjärjestöt kritisoivat militarisoitumista
EU haluaa ohjata lähivuosina satoja miljoonia euroja puolustusteollisuudelle ja -yhteistyölle. Järjestöjen mukaan se hyödyttäisi lähinnä asevalmistajia.
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt. Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0.
EU on julkistanut uudet suunnitelmansa unionin lähivuosien puolustusyhteistyöstä. Se käynnisti eilen uuden puolustusrahaston sekä avasi keskustelun siitä, miten parhaiten tiivistää unionin puolustusyhteistyötä.
Komission toiveissa on, että jäsenmaat tekisivät enemmän puolustusyhteistyötä. Uuden puolustusrahaston tarkoituksena on ohjata lähivuosina satoja miljoonia dollareita puolustustutkimukseen sekä jäsenmaiden yhteisiin puolustuksen kehittämishankkeisiin. Vuodesta 2020 alkaen ehdotetaan yhteensä 1,5 miljardin euron vuotuista pottia.
”Eurooppalaiset ovat kaikkialla huolissaan omasta ja lastensa turvallisuudesta. -- Rahasto antaa eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle uutta pontta täysin yhteentoimivien huipputason teknologioiden ja tarvikkeiden kehittämiseen. Päätökset tehdään kuitenkin edelleen jäsenvaltioissa, jotka saavat parempaa vastinetta rahoilleen ja joiden vaikutusvalta viime kädessä kasvaa”, Katainen perusteli.
Eurooppalaisten rauhanjärjestöjen mukaan suunnitelmat eivät kuitenkaan lisää rauhaa ja turvallisuutta vaan kiihdyttävät varustekilpailua ja hyödyttävät etenkin aseteollisuutta, joka on pyrkinyt lobbaamaan rahaston puolesta.
”Euroopan unionia ja sen politiikkaa ei pidä militarisoida. Päinvastoin, EU:n vahvuus on ollut siinä, että se tuottaa turvallisuutta muilla keinoin kuin asevaraisesti”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen kannanotossa.
Samaan aikaan EU:n ihmisoikeusohjelma sekä konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälittämiseen keskittyvät organisaatiot saavat EU:lta vain kuusi miljoonaa euroa vuodessa, ne muistuttavat.
Järjestöt kritisoivat myös sitä, että valtioiden vapaaehtoisia lisäpanostuksia rahastoon ei aiota sisällyttää vaatimukseen 3 prosentin alijäämärajasta, jota EU-maiden pitää noudattaa.
”On erityisen järkyttävää, että samalla kun Euroopan kansalaiset joutuvat maksamaan kovan hinnan talouskurista arjessaan, julkinen rahoitus aseisiin katsottaisiin erityiskohtelun alaiseksi, kun taas koulutus, terveys, sosiaalipuolen menot ja ympäristö nähdään taakkana”, kritisoi italialaisen rauhanjärjestön Rete per il Disarmon edustaja Francesco Vignarca.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia