demokratia | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

demokratia

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Tietokoneen näppäimistö ja näyttö.

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.

Koronarokotteita odotetaan kuumeisesti – mutta ei Tansaniassa: Maa ei aio rokottaa kansalaisiaan eikä ole raportoinut koronatartuntojaan sitten viime kevään

Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Koronarokotteita odotetaan kuumeisesti – mutta ei Tansaniassa: Maa ei aio rokottaa kansalaisiaan eikä ole raportoinut koronatartuntojaan sitten viime kevään

Tansaniassa ei ole perinteisesti ollut rokotevastaisuutta, mutta koronaviruspandemian aikana misinformaatio ja rokoteskeptisyys ovat vallanneet alaa presidentti John Magufulin johdolla. Jos maa ei rokota kansalaisiaan, pandemiasta on vaikea päästä eroon sen naapurimaissa ja viime kädessä koko maailmassa.

Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija

Juhlivia ihmisiä liput käsissä.

Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Monietnisessä maassa se ei toimi, ja seurauksena on jatkuva valtataistelu. International Crisis Groupin raportti suosittelee laveaa vallanjakoa.

Vaalien verkkoviha kohdistuu etenkin naisiin ja vähemmistöihin – Näin tasoitat kuntavaalien lähtöasetelmia ja tuet demokratiaa

Elina Nikulainen puolilähikuvassa keltaisella taustalla.

Vaalien verkkoviha kohdistuu etenkin naisiin ja vähemmistöihin – Näin tasoitat kuntavaalien lähtöasetelmia ja tuet demokratiaa

Naisten ja vähemmistöjen osallistuminen kunnallisvaaleihin on yhä haastavaa niin resurssien puutteen kuin syrjinnänkin vuoksi. Vähintä, mitä jokainen meistä voi tehdä, on olla aktiivinen vastavoima häiriköiville nettitrolleille, kirjoittaa tasa-arvoasiantuntija Elina Nikulainen.

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitää tuomita Myanmarin vallankaappaus selkeämmin ja asettaa maalle pakotteita, ei ryhtyä dialogiin vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.

Oikeusministeriö palkitsi tyttö-, ympäristö- ja vammaisjärjestöt demokratian edistämisestä

Temppelin raunioituneita pylväitä

Oikeusministeriö palkitsi tyttö-, ympäristö- ja vammaisjärjestöt demokratian edistämisestä

”Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla osoittavat, että rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa toimivaa demokratiaa”, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Oikeusministeriö jakoi tällä viikolla kuudetta kertaa kansalaisyhteiskunnan demokratiapalkinnon.

Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?

Kullanvärinen temppeli.

Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?

Myanmarin demokratiakehitys herätti 2010-luvulla suuria toiveita ja maasta tuli muun muassa Suomen kehitysavun suurimpia vastaanottajamaita. Armeija ei kuitenkaan koskaan aikonutkaan tehdä Myanmarista samanlaista demokratiaa kuin länsimaat, muistuttaa tutkija Bart Gaens.

Tilaa aihepiirin demokratia RSS-syöte