informaatioteknologia

Intiassa kurjuus jatkuu it-huuman varjossa

Intian ja maailmankin informaatioteknologian keskukseksi nousseen Bangaloren synkkä puoli tuli esiin, kun lauma kulkukoiria repi kahdeksanvuotiaan tytön kappaleiksi. Infrastruktuurin, varsinkin teiden ja alikulkutunneleiden rakentaminen, etenee takkuisesti Bangaloren kaupungin lupauksista huolimatta. Se kärjistää osaltaan ristiriitaa it-huuman ja arjen koettelemusten välillä 6,8 miljoonan asukkaan metropolissa.

22.1.2007

Tietoverkkorikollisuus muhii köyhissä maissa

Kehitysmaista on tulossa teollisuusmaita haavoittuvampia tietoverkkorikollisuudelle, koska it-sektori kasvaa niissä nyt hurjaa vauhtia. Tämä osoitti mm. viime vuonna Aasian kännyköissä levinnyt virus. Toisissa yhteyksissä kehitysmaiden suojaamattomia verkkoyhteyksiä on käytetty "laukaisualustoina" hyökkäyksissä teollisuusmaiden järjestelmiä vastaan, raportoi IPS.

3.5.2005

Digitaalinen solidaarisuusrahasto eteni toisessa valmistelukokouksessa

WSIS-prosessin Tunisin vaiheen toinen valmistelukokous pidettiin Genevessä 17.-25.2. Sen keskeinen kiistakysymys koski esitystä Digitaalisesta Solidaarisuusrahastosta. EU:n tekemä kompromissiehdotus asiassa sai kannatusta, ja valmistelukokous hyväksyi esityksen yksimielisesti. Internetin hallinnasta neuvotellaan tarkemmin vasta syyskuussa, raportoi valmistelukokoukseen osallistunut Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä.

8.3.2005

Suomi rajaa rooliaan kehitysmaiden tietoyhteiskuntahankkeissa

Ulkoministeriössä valmistellaan parhaillaan tietoyhteiskuntaa koskevaa kehityspoliittista linjausta määrittelemään, kuinka Suomen tulisi osallistua tietoyhteiskuntien rakentamiseen kehitysmaissa. Osaamisalueistamme keskustelivat keskiviikkona ministeriön, yritysmaailman, järjestöjen ja tiedeyhteisöjen edustajat Säätytalolla.

26.11.2004

Teletietojen kohtalo muovaa tietoyhteiskunnan perustaa

Päätökset teletietojen tallennusvelvollisuudesta eivät ole teknisiä tai käytännöllisiä kysymyksiä, vaan tietoyhteiskuntaa syvästi muovaavaa politiikkaa. "Viimeksi yhtä kauaskantoisia, uusia linjauksia Suomessa tehtiin 50 vuotta sitten", arvioi kansanedustaja Jyrki Kasvi. Internetin merkityksen kasvaessa ei ole yhdentekevää, kuka säilöö ja mitä.

27.10.2004

Brasilia siirtyy Linuxiin

Brasilian julkisen sektorin käytössä olevat noin 300 000 tietokonetta siirtyvät vapaisiin ohjelmistoihin, jotka perustuvat Linuxin tavoin kaikille avoimeen lähdekoodiin. Taloudelliset säästöt ovat tärkein motiivi, mutta presidentti Lula da Silvan johtama vasemmistohallitus tavoittelee myös teknologista riippumattomuutta kaupallisista yrityksistä.

25.10.2004

Mitä kuuluu WSIS?

Joulukuussa Genevessä päätettiin yhteisesti tietoyhteiskunnan kehittämistä ohjaavista suuntaviivoista ja periaatteista. Valmistelut Tunisissa järjestettävää jatkokokousta varten ovat jo hyvässä vauhdissa, mutta huolta on aiheuttanut se, kuinka turvataan kansalaisyhteiskunnan osallistuminen myös Tunisissa, kirjoittaa suomalaisjärjestöjen WSIS-työryhmää koordinoinut Eeva-Maria Vuorenmaa.

11.5.2004

Suomen tietoyhteiskuntaohjelmaa moititaan kansalaisten unohtamisesta

Viime vuoden lopulla valmistuneen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttajiksi on nimetty lähes yksinomaan liike-elämän ja politiikan vaikuttajia. Järjestöt kyselevätkin nyt, mihin unohtui kansalaisten rooli. Haastattelussa ohjelmaa arvioivat EFFIn Ville Oksanen sekä tutkimusjohtaja Antti Kasvio ja professori Seija Ridell.

3.3.2004

Kamppailu ohjelmistojen patenttilaista loppusuoralla

Lakiesitys tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on saanut yritykset ja järjestöt lobbaamaan europarlamentaarikkoja ennätyskiivaasti. Aiheen teknisyys puolestaan on estänyt parlamentaarikkoja näkemästä metsää puilta. Toiseen käsittelyyn syksyllä päätyvän direktiivin vaiheista kertoi GNU/Linux Summit -tapahtumassa Piia-Noora Kauppi.

27.2.2004