Mitä kuuluu WSIS?

Geneven kokouksessa hyväksytyt periaatejulistus ja toimintasuunnitelma korostavat ihmiskeskeisen tietoyhteiskunnan rakentamista kaikkien yhteiskunnan tahojen yhteisenä hankkeena. Huippukokouksen tulosten konkretisoituminen käytännön tasolla edellyttää toimenpiteitä kaikilta YK:n jäsenmailta. Suomessa työ kohdistuu omaan kansalliseen tietoyhteiskuntapolitiikkaamme ja hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan mutta myös suhteisiimme kehitysmaiden kanssa.

Tietoyhteiskunnan periaatteiden ja tieto- ja viestintäteknologian liittäminen osaksi kehitysyhteistyötä luo paineita uudenlaisten kehitysyhteistyön välineiden kehittämiselle ja osaamisen yhdistämiselle kumppanuushankkeissa (julkinen sektori, yksityiset yritykset, kansalaisyhteiskunta).

Kohti huippukokouksen toista vaihetta

Tavallisuudesta poiketen YK:n tietoyhteiskuntahuippukokous on jaettu kahteen osaan. 16.-18.11.2005 Tunisiin kokoontuvassa WSIS-jatkokokouksessa keskitytään Geneven tulosten toimeenpanoon ja seurantaan.

Suomella oli näkyä asema Geneven loppuasiakirjoja laadittaessa Suomen toimiessa asiakirjoja valmistelleen komitean puheenjohtajana. Vaikka Suomella ei vastaavaa roolia enää Tunisiassa ole, pyrkii se aktiivisesti viemään suomalaista näkemystä tietoyhteiskunnasta eteenpäin Euroopan Unionin kautta. Tarve kansalaisyhteiskunnan aktiiviselle osallistumiselle korostuu erityisesti Suomen mahdollisuuksissa esitellä käytännönläheisiä ratkaisuja tietoyhteiskuntien rakentamiseksi ruohonjuuritasolla.

Tunisin vaiheen valmistelut käynnistyvät juhannuksena, jolloin ensimmäisessä valmistelukokouksessa tulisi vahvistaa vuoden 2005 huippukokouksen puheenjohtaja ja pyrkiä löytämään yksimielisyys siitä, mitä loppuasiakirjoja Tunisin huippukokouksessa hyväksytään. Kesäkuun kokous keskittyy lähinnä menettelytapoihin. Neuvottelut sisältökysymyksistä alkavat tämän vuoden loppupuolella, viimeistään vuoden 2005 alussa.

Tunisin kokouksen valmisteluilla on kiire ja niiden saattaminen ajoissa loppuun vaatii hyvää kansainvälistä yhteistyötä. Se, onko Geneven kokouksen takkuisesti edenneistä neuvotteluista viisastuttu, jää nähtäväksi.

Avoimet kysymykset internetin hallinnasta ja tietoyhteiskuntien kehittämisen rahoitusmekanismeista jätettiin YK:n pääsihteerin asettamille työryhmille, jotka eivät ole vielä edes aloittaneet työtään. Viivytystaktiikka ei tällä kertaa taida auttaa, sillä vaakalaudalla saattaa olla koko Tunisin vaiheen onnistuminen.

Kansalaisyhteiskunnan syvä huoli

Kansalaisyhteiskunnan puolella valmistautuminen Tunisin huippukokoukseen on jatkunut yhtäjaksoisesti joulukuusta lähtien. Suurta huolta on aiheuttanut se, kuinka turvataan kansalaisyhteiskunnan osallistuminen myös Tunisissa. Hyvin alkanut toimintamalli toimijatahojen kuulemisesta hallitusten välisissä neuvotteluissa ei Genevessä kantanut loppuun asti, vaan kiristyneet loppuneuvottelut vaikeuttivat kansalaisyhteiskunnan osallistumista.

Tilanne monimutkaistuu entisestään huippukokouksen isäntämaan ollessa Tunisia. Paikalliset ihmisoikeusjärjestöt ovat vedonneet WSIS-prosessiin osallistuvaan kansalaisyhteiskuntaan kansainvälisen tuen saamiseksi tunisialaisten järjestöjen osallistumiselle tulevassa huippukokouksessa.

Tunisian ihmisoikeusliiton mukaan maan hallitus pyrkii estämään huippukokoukseen osallistuvan itsenäisen kansalaisyhteiskuntaryhmän järjestäytymisen. Järjestäytymisen vapauden lisäksi vaarassa ovat myös muut ihmisoikeudet. Kansainvälinen journalistiliitto on ilmaissut syvän huolensa huippukokouksen jatko-osan järjestämisestä maassa, jossa journalismia rajoitetaan avoimesti ja joka ei toteuta Geneven kokouksessa hyväksyttyjä periaatteita sanan- ja ilmaisunvapaudesta.

Eeva-Maria Vuorenmaa Suunnittelija Suomen YK-liitto Suomen valmisteluryhmän WSIS-sivut

Vuorenmaa on koordinoinut suomalaisten kansalaisjärjestöjen WSIS-NGO –työryhmää

Artikkeli on julkaistu www.tietoyhteiskunta.fi-sivustolla