Nato | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Nato

Rauhanjärjestöjen valtiontukeen massiivinen leikkaus – ”Kestävä rauha ei ole toimintaa, jota valtio pystyy yksin ylläpitämään”, muistuttaa Sadankomitean pääsihteeri

Rakennus, jonka seinässä lukee rauhanasema fredstationen.

Rauhanjärjestöjen valtiontukeen massiivinen leikkaus – ”Kestävä rauha ei ole toimintaa, jota valtio pystyy yksin ylläpitämään”, muistuttaa Sadankomitean pääsihteeri

Oikeusministeriön hallinnoimasta rauhantyön yleistuesta leikataan tänä vuonna yli 60 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Rauhanjärjestöt pitävät päätöstä poliittisena, sillä samaan aikaan eduskunnan joululahjarahoista riitti tukea sotamuseoille.

Asiantuntijaryhmä: Suomen ei kannata sallia ydinaseita maaperällään

Paperinen asiakirja ja kynä.

Asiantuntijaryhmä: Suomen ei kannata sallia ydinaseita maaperällään

Ydinaseista tulee Naton myötä väistämättä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa, mutta Suomi voi itse päättää, miten se siihen suhtautuu, todetaan asiantuntijaryhmän tuoreessa raportissa.

Sodasta ja rauhasta on keskusteltava kiihkottomasti

Puheenvuoro-teksti ja mies lähikuvassa bannerissa.

Sodasta ja rauhasta on keskusteltava kiihkottomasti

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on ollut pysähdyksissä Nato-ratkaisusta lähtien, ja poikkeamista johtavan turvallisuuspolitiikan yleislinjasta suvaitaan yhä heikommin. Sotilaallisen ajattelun yliote diplomatiasta estää löytämästä polkuja kestävään rauhaan, kirjoittaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallituksen jäsen Aleksi Okkonen.

Nato-jäsenyys vie Suomen ydinasepelotteen suojiin – Miten ydinaseriisuntaa jatkossa edistetään?

Kuva ihmisä täynnä olevasta kokoussalista.

Nato-jäsenyys vie Suomen ydinasepelotteen suojiin – Miten ydinaseriisuntaa jatkossa edistetään?

Suomi on perinteisesti ajanut ulkopolitiikassaan ydinaseiden vähentämistä maailmasta. Naton jäsenenä se joutuu pohtimaan, miten käytännössä tukea yhtä aikaa sekä ydinaseriisuntaa että ydinpelotetta. ”Jatkossa Suomen pitää miettiä, mitä ydinaseriisunnan kannattaminen käytännössä tarkoittaa ja miten se osaltaan elää ristiriidan kanssa”, sanoo tutkija Tytti Erästö.

Suomi on liian sinisilmäinen Naton ydinaseiden suhteen

Nainen lähikuvassa, Puheenvuoro-palkki.

Suomi on liian sinisilmäinen Naton ydinaseiden suhteen

Päättäjät puhuvat nyt kauniisti siitä, että Naton sisällä Suomi voi pitää ydinaseriisuntaa esillä. Käytännössä Suomi on jo muuttanut suhdettaan ydinaseriisuntaan ja ydinasekieltosopimukseen lähemmäksi Nato-maiden kantoja, sillä se muutti kantojaan YK-äänestyksissä, kirjoittaa ydinaseiden vastaisen kampanjan ICANin koordinaattori Kati Juva.

Sodan normalisointi Ukrainassa on lopetettava

Puheenvuoro-banneri, Jussi Ojala

Sodan normalisointi Ukrainassa on lopetettava

Sodan uhka Ukrainassa on otettu vakavasti. Samanlaisella vakavuudella tulisi suhtautua myös ydinaseriisuntaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, kirjoittaa Suomen kristillisen rauhanliikkeen puheenjohtaja Jussi Ojala.

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

Kolumni: Ruotsin johto kuuntelee kansan sijasta Natoa

Logo, jossa maailman kartta ja teksti IPS.

Kolumni: Ruotsin johto kuuntelee kansan sijasta Natoa

Maailmanparantaja muuttui militaristiksi, tutkija suomii.

Ne Nato-kysymykset, joita ei kysytä

Logo, jossa valkoinen M sinisellä puhekuplapohjalla.

Ne Nato-kysymykset, joita ei kysytä

Jäsenyys sotilasliitossa lisäisi riskiä joutua mukaan eurooppalaiseen suursotaan, jos sellainen vielä joskus nähdään, arvioi Mikko Niskasaari.

Tilaa aihepiirin Nato RSS-syöte