Aseriisunta
Rypäleaseiskuissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä nousi rajusti – Eniten uhreja Ukrainassa
Rypäleaseiskuissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä nousi rajusti – Eniten uhreja Ukrainassa
Suurin osa rypäleaseiden aiheuttamista kuolemista ja loukkaantumisista tapahtui viime vuonna Ukrainassa, jossa Venäjä käyttää rypäleaseita. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Mary Wareham kritisoi silti Yhdysvaltain päätöstä kuljettaa rypäleaseita Ukrainalle.
Toimintavalmiiden ydinaseiden määrä kääntyi nousuun – ”Olemme ajautumassa yhteen ihmiskunnan historian vaarallisimmista aikakausista”, sanoo rauhantutkimuslaitos Sipri
Toimintavalmiiden ydinaseiden määrä kääntyi nousuun – ”Olemme ajautumassa yhteen ihmiskunnan historian vaarallisimmista aikakausista”, sanoo rauhantutkimuslaitos Sipri
Ydinaseiden määrä on pitkään laskenut tai pysytellyt samana, mutta viime vuonna määrä kasvoi. Taustalla ovat ydinasevaltioiden modernisointiohjelmat. Tukholman rauhantutkimusinstituutin mukaan ydinaseiden käytön riski on kasvanut.
Asiantuntijaryhmä: Suomen ei kannata sallia ydinaseita maaperällään
Asiantuntijaryhmä: Suomen ei kannata sallia ydinaseita maaperällään
Ydinaseista tulee Naton myötä väistämättä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa, mutta Suomi voi itse päättää, miten se siihen suhtautuu, todetaan asiantuntijaryhmän tuoreessa raportissa.
Nato-jäsenyys vie Suomen ydinasepelotteen suojiin – Miten ydinaseriisuntaa jatkossa edistetään?
Nato-jäsenyys vie Suomen ydinasepelotteen suojiin – Miten ydinaseriisuntaa jatkossa edistetään?
Suomi on perinteisesti ajanut ulkopolitiikassaan ydinaseiden vähentämistä maailmasta. Naton jäsenenä se joutuu pohtimaan, miten käytännössä tukea yhtä aikaa sekä ydinaseriisuntaa että ydinpelotetta. ”Jatkossa Suomen pitää miettiä, mitä ydinaseriisunnan kannattaminen käytännössä tarkoittaa ja miten se osaltaan elää ristiriidan kanssa”, sanoo tutkija Tytti Erästö.
82 maata sitoutui ehkäisemään siviilien pommittamista sodissa – Suuret konfliktivaltiot jättäytyivät ulkopuolelle
82 maata sitoutui ehkäisemään siviilien pommittamista sodissa – Suuret konfliktivaltiot jättäytyivät ulkopuolelle
Siviilialueille tehdyt iskut aiheuttavat suurimman osan konfliktien siviiliuhreista. Uuden poliittisen julistuksen toivotaan muuttavan sotimisen normeja, mutta haasteita aiheuttaa se, että monet sotivat maat, kuten Venäjä, eivät ole mukana.
Suomi on liian sinisilmäinen Naton ydinaseiden suhteen
Suomi on liian sinisilmäinen Naton ydinaseiden suhteen
Päättäjät puhuvat nyt kauniisti siitä, että Naton sisällä Suomi voi pitää ydinaseriisuntaa esillä. Käytännössä Suomi on jo muuttanut suhdettaan ydinaseriisuntaan ja ydinasekieltosopimukseen lähemmäksi Nato-maiden kantoja, sillä se muutti kantojaan YK-äänestyksissä, kirjoittaa ydinaseiden vastaisen kampanjan ICANin koordinaattori Kati Juva.
Rypäleaseiden poistamisessa edistyttiin hyvin, kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan
Rypäleaseiden poistamisessa edistyttiin hyvin, kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan
Rypäleaseiden aiheuttamia uhreja oli viime vuonna aiempaa vähemmän, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan varjostaa hyvää kehitystä, käy ilmi tuoreesta raportista. Human Rights Watch kehottaa maita, jotka eivät ole liittyneet rypäleaseet kieltävään sopimukseen, harkitsemaan kantaansa uudelleen. Myöskään Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta.
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ydinaseiden väheneminen näyttää pysähtyneen – Yhdysvallat ja Venäjä lisäävät joukkojensa käytössä olevia ydinaseita, muutkin maat kehittävät arsenaalejaan
Ydinaseiden väheneminen näyttää pysähtyneen – Yhdysvallat ja Venäjä lisäävät joukkojensa käytössä olevia ydinaseita, muutkin maat kehittävät arsenaalejaan
Kylmän sodan jälkeen alkanut kehitys, jonka seurauksena ydinasevarannot ovat vähentyneet, näyttää pysähtyneen, varoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri.