Tonni pois hiilidioksidipäästöistä? – Uusi nettityökalu kannustaa toisenlaiseen uudenvuodenlupaukseen

Vuoden vaihtuessa moni pitää tipatonta tai lupaa laihduttaa viimeinkin ne viisi kiloa. Viime vuosina ovat yleistyneet myös yhteiskunnallisemmat uudenvuodenlupaukset, kuten lihattoman tammikuun pitäminen.

Samaa sarjaa on brittiläisen yhteiskunnallisen yrityksen Gikin kampanja Cut a Tonne in 21 eli Leikkaa tonni vuonna 2021. Siitä on uutisoinut muun muassa uutistoimisto Reuters.

Leikkaamisen kohteena ovat hiilidioksidipäästöt. Esimerkiksi keskivertobritin päästöt ovat noin yhdeksän tonnia vuodessa, suomalaisella samaa luokkaa. Vuoteen 2030 mennessä pitäisi päästä 2,5 tonniin, jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet halutaan saavuttaa.

Hiilijalanjälkilaskureita ja vinkkejä henkilökohtaisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi on toki ollut olemassa jo pitkään. Giki Zero on hieman tavallista modernimpi ja kannustavampi versio.

Ensin vastataan muutamaan kysymykseen omista kulutustavoista hiilijalanjäljen laskemiseksi. Sen perusteella käyttäjä saa myös pistemäärän, jota on tarkoitus kasvattaa ilmastoteoilla.

Erilaisia tapoja oman hiilijalanjäljen pienentämiseen tarjotaan yli 120. Ne on jaoteltu sektorin, vaikeusasteen ja ilmastovaikutuksen mukaan. Käyttäjä klikkaa itselleen sopivimmat ja kirjaa niitä työkaluun pisteitä saadakseen. Tuloksia voi jakaa esimerkiksi oman ”tiimin” kanssa.

Onhan näitä nähty, mutta Giki Zerossa keinovalikoima on niin laaja, että kukaan ei voi sanoa, etteikö voisi toteuttaa näistä mitään. Useimmat eivät voi asentaa aurinkopaneelia katolleen noin vain, mutta pakastimen sulatus sen sijaan on jo useimmille mahdollista. Keinojen helppous voi myös lisätä käyttäjien motivaatiota.

Osa tarjotuista vinkeistä on tosin turhan itsestäänselviä. Vaikutelma saattaa johtua osittain siitä, että työkalu on selvästi suunnattu briteille. Kierrätykseen tottuneelle suomalaiselle esimerkiksi kehotus kierrättää kaikki paperijäte tuntuu siksi oudolta.

Työkalua voi kritisoida myös liian pieniin tekoihin keskittymisestä. Kun ilmastonmuutoksen torjunta typistetään arjen pieniksi teoiksi, jotka toteutetaan luopumalla ylenmääräisestä luksuksesta, unohdetaan ne isot, vaikeat ja poliittiset ratkaisut.

Jos ilmastonmuutos olisi oikeasti kiinni vain siitä, että ihmiset luopuvat muovia sisältävien kosteuspyyhkeiden käytöstä (miksei muuten kosteuspyyhkeistä kokonaan?), pakkaavat eväät kotona sen sijaan, että ostaisivat muoviin pakattuja välipaloja ja vähentävät kotiinkuljetuspalveluiden käyttöä, niin kaipa ongelma olisi jo ratkaistu?

Toisaalta selvää on, että yksilöiden omiakin valintoja tarvitaan varsinkin päättäjien ratkaisuja odotellessa. Jos päästöjä saadaan oikeasti alas tällaisella keinolla, niin mikäs siinä. Ainakin pakastimen sulatus meni nyt omalle to do -listalleni.