Miten sinusta tuli kahvinviljelijä ja kuinka kauan olet työskennellyt alalla?

Aloitin kahvinviljelyn täyspäiväisesti kolme vuotta sitten. Olen kotoisin Keniasta, pienestä kylästä Kirinyagan piirikunnasta, jossa viljellään kahvia. Vanhempani ovat aina olleet kahvinviljelijöitä. En kuitenkaan ajatellut, että minusta tulee kahvinviljelijä, sillä olen opiskellut media-alaa ja haaveilin journalistin työstä. 

Etsin pitkään töitä, mutten löytänyt mitään pysyvää. Se oli melko musertavaa, joten päätin lähteä takaisin kotikylääni. Sain isältä palan maata ja 200 kahvipensaan vartta. Lisäksi hän oli hyvin kannustava, kun aloitin urani. Olen onnekas, sillä kaikkia nuoria ei tueta samalla tavalla.

Miten ilmastonmuutos näkyy työssäsi kahvinviljelijänä?

Aiemmin vanhemmillani ei ollut ongelmia kahvinviljelyn kanssa. Nyt, kun ilmasto on kuumempi, kahvipensaiden marjat saattavat välillä kärähtää, ja silloin ne ovat pilalla. Kylminä kausina sataa enemmän kuin ennen. Välillä satoon iskee jokin tauti ja kahvipensaiden lehdet tippuvat maahan. Silloin menetämme ison osan sadosta.

Aluksi yritimme tutkia, miten voisimme ennustaa säänvaihteluita paremmin, mutta se oli vaikeaa. Reilun kaupan tuella olemme kuitenkin löytäneet ja istuttaneet lajikkeita, jotka kestävät sään vaihtelua paremmin. Haluamme tuottaa kahvia luomuna, joten tämä on paras vaihtoehto meille. 

Olemme myös istuttaneet kahviviljelmille varjopuita, jotka suojaavat kahvipensaita auringon paahteelta kuumina kausina. Puut ovat macadamia- ja avokadopuita, joiden sadosta saamme myös hieman lisätuloja.

Mitä rakenteellisia muutoksia kehittyvien maiden pienviljelijät tarvitsevat?

Kuluttajien tietoisuuden kasvattaminen on tärkeää, jotta he valitsevat Reilun kaupan ehtojen mukaan tuotettua kahvia. Näin me pienviljelijät saamme tarpeeksi tuloja tekemästämme työstä. Toivoisin, että kuluttajat ottaisivat enemmän selvää siitä, mitä kaikkea työhömme kuuluu ja mitä haasteita kohtaamme.

Syksyllä ilmestyneen raportin (pdf) mukaan nuoret eivät ole kovin kiinnostuneita kahvinviljelystä. Miksi ja miten se näkyy omassa yhteisössäsi?

Kahvinviljely ei ole kovin houkutteleva ala, sillä siitä on tullut ilmastonmuutoksen vuoksi vaikeaa ja epävarmaa eivätkä tulot ole kummoisia. Nuoret muuttavat mieluummin kaupunkiin, ja monet arvostavat enemmän valkokaulustyötä. Maanviljely on perinteinen ja fyysinen ammatti, jossa ei ole samalla tavalla hohtoa.

Reilulla kaupalla on kylässämme projekti, joka pyrkii työllistämään nuoria. Asennamme projektin nuorten kanssa myös energiansäästöliesiä. Säästöliedet savuttavat vähemmän kuin vanhat liedet, joten ne ovat terveyden kannalta parempia. Lisäksi ihmiset saavat säästöliesistä päästöhyvityksiä.

Miten suhtaudut tulevaisuuteen kahvinviljelijänä?

Suhtaudun tulevaisuuteen positiivisesti ja olen toiveikas, etenkin nyt, kun olen vaihtanut ilmastokestävämpiin lajikkeisiin. Katson seuraavat kaksi vuotta, miten ne tuottavat satoa. Haluan säilyttää kahvinviljelyn kulttuurin enkä halua luovuttaa. En näe tulevaisuutta, joka olisi täysin kaupungistunut. Tarvitsemme maaseutua ja viljelijöitä, jotka tuottavat ruokaa, ja myös kahvia.

Juotko itse kahvia?

Kyllä, juon pari kuppia mustaa kahvia päivässä. Jos olen kaupungissa, saatan juoda cappuccinon. Meillä ei Keniassa ole niin montaa eri kahvilaatua kuin teillä täällä Suomessa. Lisäksi kahvi on kallista, joten monella ei ole edes varaa juoda sitä.