Armeijoiden päästöt huomioitava ilmastotavoitteissa

Armeijoiden ylläpito vaatii valtavasti energiaa, joka syntyy pääasiassa fossiilisista polttoaineista. Maailman armeijoiden aiheuttamista päästöistä ei ole täsmällistä kokonaisarviota. Scientists for Global Responsibility -järjestön arvion mukaan ne ovat noin 6 prosenttia maailman kokonaishiilidioksidipäästöistä. Yksistään Yhdysvaltain armeija tuottaa vuodessa enemmän päästöjä kuin keskikokoiset teollistuneet valtiot. Vuonna 2017 sen kasvihuonekaasupäästöt olivat 59 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli suuremmat kuin Suomen valtion. Yhdysvalloilla on maailman suurin sotilasbudjetti.

Armeijoiden ylläpito, varustelu ja sotatoimet kiihdyttävät merkittävästi ilmastonmuutosta ja kiihtyvä ilmastonmuutos aiheuttaa puolestaan konflikteja. Kuitenkaan armeijoiden päästöjä ei ole erikseen huomioitu ilmastosopimuksissa.

Valtioiden sotilassektorien päästöt tulisi ottaa huomioon YK:n ilmastotyössä. Niiden säätelyn tulisi olla vähintään linjassa muiden päästövähennystavoitteiden kunnianhimon tason kanssa. Lisäksi tarvitaan lisää tieteellistä tutkimustietoa armeijoiden päästöjen ilmastovaikutuksista.

Suomi on sitoutunut hallitusohjelmassaan ottamaan hankinnoissaan huomioon ilmastovaikutukset. Tästä huolimatta eduskuntapuolueet ovat yksimielisiä Hornetien korvaamisesta täysimääräisesti uusilla hävittäjillä. Lopullinen päätös asiasta tehdään vuonna 2021.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus mahdollista sopimalla ei sotimalla

Valtaosa humanitaarisista konflikteista on jollakin tavalla liitettävissä ilmasto-ongelmiin. Esimerkiksi Syyrian sisällissodan syttymisen yhdeksi syyksi katsotaan vuonna 2006 alkanut vakava kuivuus. Palestiinan ja Israelin konfliktin osatekijänä toimivat myös kiistat veden jakamisesta alueella. Resurssipula ja resursseista johtuvat konfliktit tulevat ajamaan useampia ihmisiä pakolaisiksi ilmaston muuttuessa. Maailmanpankin arvion mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia pakolaisia on 140 miljoonaa vuoteen 2050 mennessä.

Ratkaisu tähän ei ole rajojen sulkeminen, sotavarustelu tai muu kriisiä kiihdyttävä militarismi vaan ongelmien syihin puuttuminen. Varsinaisten päästöjen vähentämistoimien lisäksi on pidettävä huolta resurssien oikeudenmukaisesta jakaantumisesta sekä ihmisoikeuksien toteutumisesta turvapaikanhakuprosesseissa. Myös väkivallatonta suoraa toimintaa tarvitaan ilmastohätätilaan havahtumiseksi.

Toisin kun ravinto, puhdas vesi ja suoja, armeija ei ole elämän edellytys. Silti maailman valtiot käyttivät sotavarusteluun 1822 miljardia dollaria vuonna 2018. Vertailun vuoksi teollisuusmaiden antama virallinen kehitysapu oli samana vuonna 153 miljardia dollaria.

Hyväksymällä turvallisuuden määritelmäksi aseistetut rajat ja nykyisen sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömän järjestelmän ylläpitämisen, luomme armeijoille ja aseteollisuudelle oikeutuksen viedä resursseja, tuhota ympäristöä ja ohjata globaalia taloutta jatkossakin. Sotilaalliset vastaukset ilmastokriisiin eivät johda elinkelpoiseen tulevaisuuteen kaikille.