Asevelvollisuuskomitea julisti militarisoinnin mustan perjantain

Asevelvollisuuden kehittämistä selvittäneen parlamentaarisen komitean mietintö on julkaistu tänään perjantaina 26.11. Komitea ehdottaa Suomen asevelvollisuusjärjestelmään muutamia uudistuksia, kuten pakollisia kutsuntoja koko ikäluokalle, palveluksen suorittavien määrän kasvattamista, siviilipalveluksen kytkemistä nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustustietämyksen opetuksen lisäämistä koulutusjärjestelmässä. 

"Asevelvollisuuskomitea on julistanut maahan militarisoinnin mustan perjantain", Aseistakieltäytyjäliitosta todetaan. "Siviilipalveluksen entistä vahvempi kytkeminen sotilaallisen maanpuolustuksen yhteyteen kokonaisturvallisuusajattelun kautta voi jopa vaarantaa sen soveltuvuuden vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille tarkoitettuna palvelusmuotona."

Komitea kertoo kannattavansa siviilipalveluksen kehittämistä valtion tarpeista käsin ja katsoo, että "siviilipalvelusjärjestelmä voidaan kiinnittää tiiviimmin kokonaisturvallisuuteen ja yhteiskunnan varautumiseen." Myös epäsuorasti asevoimia tai sotilaallista valmistautumista tukeva palvelus on kuitenkin vastoin monien aseistakieltäytyjien vakaumusta. Esitetyissä kehitysehdotuksissa siviilipalveluksen olemassaolon keskeinen syy, vakaumuksen suoja, sivuutetaan lähes kokonaan. 

Aseistakieltäytyjäliitto huomauttaa, että vaikka raportissa esitetään painokkaasti linjauksia siviilipalveluksen hyödyntämisestä kokonaisturvallisuuden toimintamallin tarpeisiin, konkreettiset keinot tähän pääsemiseksi jäävät hieman epämääräisiksi. Koulutusjaksolle halutaan lisätä kokonaisturvallisuussisältöjä ja työpalveluksen suorittamista halutaan ohjata valmiuden ja varautumisen kannalta keskeisille aloille julkiselle sektorille. Näin siitä huolimatta, että kokonaisturvallisuussisältöjä sisältyy jo nyt paljon koulutusjaksoon, ja työpalveluksen voi suorittaa monissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä organisaatioissa.

Lisäksi siviilivarantoa haluttaisiin hyödyntää rauhan ajan kriisitilanteissa. Aseistakieltäytyjäliiton näkemyksen mukaan poikkeusolotehtävien määrääminen kenellekään ei tulisi olla itsetarkoitus. Siviilivarannon hyödyntämisen uudistaminen ja kertausharjoituksiin vertautuva siviilipalveluksen täydennyskoulutus ovat liiton näkemyksen mukaan keinotekoisia rakennelmia, joille ei ole tiedossa todellista tarvetta. Liiton mielestä siviilipalveluksen suorittaneita tulisi kohdella kriisioloissa samalla tavalla kuin muitakin siviilihenkilöitä, eli henkilöstövarausten ja valmiuslain työvelvollisuuden kautta.

Komitean ehdotus, ettei suoritettuja asepalvelusvuorokausia olisi enää mahdollista hyväksilukea siviilipalvelukseen siirryttäessä, olisi räikeästi Suomea koskevien kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten hengen vastainen. Kyseessä näyttäisi olevan ainoastaan pyrkimys rangaista aseistakieltäytymisvakaumuksesta. Pahimmassa tapauksessa osa nuorista joutuisi sen myötä uhraamaan ase- ja siviilipalvelukseen lähes kaksi vuotta elämästään. 

Koska oikean palvelusmuodon valitseminen olisi entistä kriittisempää, tulee ehdottoman tärkeää, että kutsunnoissa jaettaisiin tasapuolisesti tietoa siviilipalveluksesta ja asepalveluksesta. Nykyisellään näin ei ole. Mietinnön kutsuntapäivää käsittelevässä osassakaan ei puhuta siviilipalveluksesta tiedottamisesta, vaikka tarkoitus onkin antaa tietoa muun muassa vapaaehtoisen varautumisen mahdollisuuksista ja kokonaisturvallisuuden toimintamallista.

Merkittävä teema mietinnössä on asepalveluksen suorittajien "kokonaispoistuman" pienentäminen. Keinona tähän komitea kannattaa puolustusvoimien terveystarkastusohjeen päivittämistä niin, että palvelukseen otettaisiin myös sellaisia henkilöitä, jotka tällä hetkellä saavat siitä vapautuksen terveydellisistä syistä. Aseistakieltäytyjäliiton mielestä entistä useampien ihmisten velvoittaminen palvelukseen olisi sekä haitallista että tarpeetonta.

Komitean mietinnön julkistamistilaisuudessa muutamat komitean jäsenet toivat esiin huolensa pakollisen asevelvollisuuden ulottamisesta naisiin vetoamalla lapsiin, raskauteen ja yksinhuoltajuuteen. Huolessa näkyy hyvin vanhentunut perhekäsitys, jonka mukaan ilmeisesti mies ei voi olla yksinhuoltaja, eikä ainakaan yhtä tarpeellinen lapsen elämässä kuin nainen. Aseistakieltäytyjäliiton mielestä on hyvä uutinen, ettei naisia haluta pakottaa palvelukseen, mutta syyt ontuvat ja samoilla perusteilla myös miehet pitäisi saada vapaaehtoisen palveluksen piiriin.

Komitea ei ehdota mitään ratkaisuja YK:n ihmisoikeuskomitean Suomen asevelvollisuudessa  toteamiin ongelmiin, kuten siviilipalveluksen rangaistuksenomaiseen kestoon, sotilaallisten tahojen vaikutusvaltaan siviilipalvelusta koskien, totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksiin tai heikkoon tiedotukseen aseistakieltäytymisoikeudesta. Joiltain osin ehdotukset toteutuessaan jopa pahentaisivat näitä ongelmia. Myöskään asevelvollisuuteen liittyvää sukupuolten tasa-arvo-ongelmaa komitea ei ratkaissut. Ehdotuksessa kutsunnat ulotetaan jatkossa koskemaan kaikkia, mutta jatkossakin palvelus olisi vapaaehtoinen naisille ja pakollinen miehille.

Sekä sukupuolten tasa-arvo-ongelma että keskeiset nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään liittyvät ihmisoikeusongelmat olisi Aseistakieltäytyjäliiton mielestä mahdollista ratkaista nopeasti laajentamalla naisten vapaaehtoinen asepalvelus koskemaan kaikkia sukupuoleen katsomatta.