Asiantuntijat: Suomen translaki reilusti jälkijunassa muihin Pohjoismaihin verrattuna

Juridisella sukupuolella tarkoitetaan henkilötodistuksessa näkyvää sukupuolimerkintää. Lainsäädäntö määrittelee ehdot sen vahvistamiseksi. Keskiviikkona 28.6. järjestettävässä seminaarissa tarkastellaan eri Pohjoismaiden lainsäädäntöratkaisuja erityisesti sukupuolen juridisen vahvistamiseen liittyen.

Suomen lain mukaan ihmisen on oltava steriloitu tai muuten lisääntymiskyvytön saadakseen korjata sukupuolensa. Lisäksi vaaditaan täysi-ikäisyyttä, lääketieteellisiä tutkimuksia ja osoitusta siitä, että elää vastakkaisen sukupuolen sukupuoliroolissa.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa transihmisiltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjasi huhtikuussa, että pakkosterilisointi on ihmisoikeusloukkaus.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet translain ripeää kokonaisuudistusta vuosien ajan. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamisen lisäksi lain on taattava itsemääräämisoikeus omaan sukupuoleen. Myös alle 18-vuotiailla on oltava mahdollisuus juridisen sukupuolen vahvistamiseen.

Vuosien varrella johtavat poliitikot ovat päivittäneet näkemyksiään translain muutostarpeesta. Keväällä 2017 perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula kertoi muuttaneensa mielipidettään. Rehula on keskiviikkoisen seminaarin suojelija.

Monet maat ovat edistyneet nopeammin kuin me.

”Tiettynä aikana translakiamme on pidetty hyvin edistyksellisenä. Sen jälkeen ihmisoikeusvelvoitteidemme tulkinnat ovat kehittyneet sopimusten valvontaelimissä. Tällä hetkellä on ilmeistä, että monet maat ovat edistyneet nopeammin kuin me, kohti mallia, jossa juridisen sukupuolen vahvistaminen on irrotettu sukupuolen korjaamiseen liittyvistä lääketieteellisistä prosesseista”, toteaa ministeri Rehula seminaaritervehdyksessään.

”Edistys on ollut nopeaa, ja sukupuolen moninaisuutta koskeva ymmärrys on kasvanut. Olen itsekin päivittänyt mielipidettäni sen jälkeen, kun olen keskustellut ihmisten kanssa, joiden elämää nämä kysymykset koskettavat. Kohtaamiset ovat helpottaneet minua ymmärtämään lainsäädännön vaikutukset ihmisten elämään. On kyse ihmisarvosta”, Rehula sanoo.

Muu pohjoismainen lainsäädäntö Suomea edellä

Ruotsissa hallitus lykkäsi lakiesityksen antamista vedoten taustaselvitysten tarpeeseen senkin jälkeen, kun kaikki hallituspuolueet olivat asettuneet tukemaan sterilisaatiopakon poistoa. Lopulta hallituksen esitys poistaa lisääntymiskyvyttömyysvaatimus hyväksyttiin suurella enemmistöllä vuonna 2013.

Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminen on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi toimenpiteeksi. Ruotsin hallitus on nimittänyt työryhmän selvittämään, millä toimenpiteillä transihmisten oikeuksien toteutumista voidaan edistää. Maaliskuussa 2017 hallitus tiedotti maksavansa korvauksia pakkosteriloiduille transihmisille.

”Parannuksista huolimatta transihmisten tilanne Ruotsissa ei vieläkään ole tyydyttävä. Erityisterveydenhuollon puolella tarvitaan muutoksia. Suomi voisi ottaa oppia Ruotsin kokemuksista ja parantaa transihmisten oikeuksia usealla eri alueella samalla kertaa”, toteaa työryhmän puheenjohtaja Ulrika Westerlund.

Tanskassa hyväksyttiin muutos väestötietolakiin vuonna 2014. Uuden lain mukaan henkilön juridinen sukupuoli määräytyy henkilön oman tahdon mukaisesti. Laki ei aseta sukupuolen juridiselle vahvistamiselle ehtoa lisääntymiskyvyttömyydestä tai lääketieteellistä selvitystä. Myöskään eri hoitojen saamiseksi ei tarvita psykiatrin diagnoosia.

Tanskassa juridisen sukupuolen muutos tulee voimaan kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Laki ei mahdollista sukupuolen juridista vahvistamista alle 18-vuotiaille. Amnestyn Tanskan osaston tutkija Helle Jacobsen pitää ikärajan alentamista välttämättömänä monen teini-ikäisen transnuoren hyvinvoinnin kannalta.

”Transtaustaiset lapset ja etenkin nuoret, jotka eivät voi korjata juridista sukupuoltaan vastaamaan heidän oikeaa sukupuoltaan, altistuvat syrjinnälle ja kiusaamiselle. Virallisiin asiakirjoihin merkitty väärä sukupuoli voi haitata koulunkäyntiä tai olla esteenä opiskelun aloittamiselle uudessa oppilaitoksessa”, Jacobsen sanoo.

Norjan translaki uudistettiin itsemääräämisoikeuteen perustuvaksi viime vuonna. Norja on nyt neljäs eurooppalainen maa, jossa kaikki yli 16-vuotiaat voivat saada sukupuolen juridisesti korjatuksi omalla ilmoituksellaan. Myös 6–16-vuotiaat voivat päästä sukupuolen korjaushoitoihin ja saada juridisen sukupuolen vahvistetuksi vanhempien luvalla. Norjan aiempi laki edellytti Suomen tavoin psykiatrista diagnoosia, hormonihoitoa sekä lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen korjaamiseksi.

Sukupuolen juridinen vahvistaminen on ihmisoikeus-, ihmisarvo- ja tasa-arvokysymys.

Norjan translakimuutosta edelsi ihmisoikeusjärjestöjen vuosia kestänyt kampanjointi. Kampanjan kokemusasiantuntijana toimi Jeanette John Solstad Remø, Norjan merivoimien komentaja ja ihmisoikeusaktivisti. Remø katsoo, että Suomen hallituksen on ankkuroitava päätöksensä ihmisoikeusperiaatteisiin.

”Sukupuolen juridinen vahvistaminen on ihmisoikeus-, ihmisarvo- ja tasa-arvokysymys. Ihmisoikeusajattelussa yksilön vapaus tulee ensimmäisenä. Suomen pitäisi pyrkiä olemaan vähintään yhtä hyvä kuin Norjan mitä tulee sukupuolen juridista vahvistamista koskevaan lainsäädäntöön”, Remø sanoo.

Kansainväliset asiantuntijat osallistuvat Helsingissä keskiviikkona 28.6. kello 13–15.30 järjestettävään seminaariin transihmisten oikeuksista. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Amnesty International Suomen osasto, Seta, Trasek ja Pohjoismaiden neuvoston yhteydessä toimiva Nordic Region in Focus, Finland.