Från unga till unga – enemmän globaalikasvatusta ruotsiksi!

“Kaksikielisessä maassa on tärkeää tarjota globaalikasvatusta molemmilla kansalliskielillä. Tällä tavalla kaikilla nuorilla on mahdollisuus saada näkökulmia globaalin maailman kestävään kehitykseen sekä tukea mahdollisiin huolenaiheisiin, joita syntyy globaalissa maailmassa ja sen kriiseissä”, toteaa Jasmine Hyttinen, Taksvärkki ry:n uusi ruotsinkielisen kouluyhteistyön koordinaattori, pohtiessaan Suomessa tarjolla olevaa globaalikasvatustoimintaa.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa globaalikasvatus onkin koulujen yksi perustehtävä. Taksvärkki ry tarjoaa globaalikasvatuksen asiantuntijajärjestönä kouluille resursseja toteuttaa opetussuunnitelman mukaista globaalikasvatusta sekä suomeksi että ruotsiksi. Tarjoamme kouluille opetusmateriaaleja ja kouluissa pidettäviä työpajoja, jotka käsittelevät globaalikasvatuksen eri osa-alueita, kuten lasten ja nuorten oikeuksia, kriittistä tiedostamista ja sitä, miten nuoret voivat vaikuttaa.

Taksvärkki ry tavoittaa kouluvierailuillaan vuosittain tuhansia nuoria, ja siten YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti alatavoitteen 4.7 mukaisesti tekee töitä sen eteen, että jokaisella suomalaisella nuorella olisi samanlaiset mahdollisuudet saada tarvittavat tiedot kestävän kehityksen mukaisesta elämäntavasta.

Silti globaalikasvatuksen kehittämisessä on vielä työtä tehtävänä. Ruotsinkieliset koulut ovat ilmaisseet tarpeen globaalikasvatuksen palveluille, joita on edelleen liian niukasti tarjolla ruotsiksi. Myös Jasmine toteaa, että “kun opiskelee ruotsiksi Suomessa, on tottunut siihen, että oppimateriaaleja ruotsin kielellä on rajoitetusti saatavilla. Suomenkieliset materiaalit taas ovat laadukkaita ja monipuolisia. Tämä vaikuttaa ruotsinkielisen globaalikasvatuksen laatuun. Ruotsinkielinen, kattava koulutus on perusoikeus.”

Ruotsinkielisen globaalikasvatuksen puute on paradoksaalinen ongelma, sillä samalla kun globaalikasvatuksessa ja täten myös opetussuunnitelmissa painotetaan yhdenvertaisuutta, Suomen ruotsia puhuva vähemmistö jää globaalikasvatuksessa taka-alalle. Myös YK:n kestävän kehityksen ohjelman kantava periaate on se, että ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen.

Vastatakseen ruotsinkielisen globaalikasvatuksen tarpeeseen Taksvärkki ry on Öflundin säätiön tuella aloittanut lukuvuodeksi 2022–2023 Från unga till unga -kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on saavuttaa ruotsinkieliset oppilaitokset Suomessa nykyistä laajemmin ja tarjota niille ruotsinkielisiä globaalikasvatuksen palveluita, sekä siten lisätä kaikkien nuorten oikeuksia ja osallisuutta.

Osana hanketta Taksvärkki on rekrytoinut ruotsinkielisen kouluyhteistyön koordinaattorin, Jasmine Hyttisen. Hänen tehtävänään on vastata yksinomaan ruotsinkielisistä kouluvierailuista ja kouluyhteistyöstä. Lisäksi rekrytoidaan 3–5 uutta vapaaehtoista globaalikasvatuksen kouluttajaa ohjaamaan ruotsinkielisiä työpajoja. Tavoitteena on pitää vähintään 15 ruotsinkielistä työpajaa yhteensä 250–350 nuorelle yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Kuten Jasmine sanoo, “ruotsinkielinen globaalikasvatus on vasta tekemässä läpimurtoaan.”