Siksi YK-järjestöihin kohdistettujen leikkausten suuruus, jopa 70 prosenttia, on kohtuuton ja jopa vahingollinen. Miten tämä on linjassa kehityspoliittisen selonteon kanssa, jonka mukaan "Suomi vahvistaa kansainvälisten toimijoiden työtä"? Selonteon mukaan Suomi keskittää rahallista panostustaan erityisesti niihin toimijoihin, jotka parhaiten edistävät Suomen kehityspolitiikan painopisteitä. Näidenkin järjestöjen tukeen kohdistuu kuitenkin mittavat leikkaukset.

Nyt jos koskaan korostuu se, miten tärkeää ennaltaehkäisevä, pitkäjänteinen ja johdonmukainen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö on – myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Kehitys vahvistaa turvallisuutta: globaali köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat parhaita tapoja vaikuttaa kriisien, pakolaisuuden ja terrorismin taustalla oleviin syihin.

Tässä työssä tarvitsemme vahvaa YK:ta. Uudet maailmanlaajuiset kehitystavoitteet ja Pariisin ilmastosopimus – joiden toteutuksen seurannassa YK on avainasemassa – ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta nyt näkemämme haasteet eivät tulevaisuudessa muutu ylitsepääsemättömiksi. Maailmanjärjestöllä on myös johtava rooli niin humanitaaristen kriisien hallinnassa ja koordinoinnissa, humanitaarisen avun tarjoajana kuin monenkeskisen kehitysyhteistyön ja -ohjelmien toteuttajanakin. YK:n rooli on ainutlaatuinen myös rauhan ja demokratian rakentamisessa sekä konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa.