Suomen ei pidä irtautua henkilömiinat kieltävästä sopimuksesta, sanovat rauhanjärjestöt – ”Suomi voi aiheuttaa dominoefektin”
Kansalaisaloite Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi on onnistunut keräämään eduskuntakäsittelyyn vaaditut 50 000 nimeä. Sopimuksen hylkääminen olisi viesti siitä, että Suomi on valmis tinkimään humanitaarisista periaatteistaan, sanovat rauhanjärjestöt.
Miinat tappavat tai vammauttavat vuosittain tuhansia ihmisiä. Kuva: Mary Wareham / CC BY-NC-ND 2.0 DEED.
Suomen pitää pysyä henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen osapuolena, vaativat Suomen Rauhanliitto ja Sadankomitea.
Eduskunnalle luovutettiin eilen kansalaisaloite, jonka tavoitteena on saada Suomi irtautumaan sopimuksesta. Aloite on onnistunut keräämään eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 nimeä.
Järjestöt muistuttavat, että henkilömiinat ovat olleet ja ovat edelleen valtava uhka siviiliväestölle sodan jaloissa ympäri maailmaa.
”Miinat jäävät maastoon, kunnes ne erikseen raivataan. Sodan oikeussäännöt edellyttävät, että siviilit tulee erottaa sotilaista, eikä se ole tällä aseella mahdollista”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius tiedotteessa.
Järjestöjen mukaan Suomi ei myöskään tarvitse henkilömiinoja, sillä se on jo aiemmin panostanut merkittäviä resursseja korvaaviin puolustusjärjestelmiin.
Sopimuksen hylkääminen olisi niiden mukaan viesti siitä, että Suomi on valmis tinkimään humanitaarisista periaatteistaan.
”Irtautuessaan sopimuksesta Suomi voi aiheuttaa dominoefektin, jossa muutkin maat hylkäävät sopimuksen. Se romuttaisi aikaansaadun normin siitä, että miinat eivät ole hyväksyttävä ase. Juuri tämä on se kehityskulku, jota autoritaariset maat, kuten Venäjä tavoittelee: että tehdään laittomista aseista laillisia”, toteaa Lodenius.
Vuonna 1997 solmitun Ottawan sopimuksen on allekirjoittanut tai hyväksynyt164 valtiota. Se kieltää henkilömiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron. Sopimuksen laatimisen taustalla huoli ympäristöön jääneistä, räjähtämättömistä miinoista, jotka tappavat ja vammauttavat siviilejä vielä vuosia konfliktien päättymisen jälkeen. Lisäksi ne estävät esimerkiksi peltojen viljelyn.
Esimerkiksi vuonna 2023 maamiinat tai muut sodissa syntyneet räjähdejäämät johtivat ainakin 5 757 ihmisen kuolemaan tai haavoittumiseen. 84 prosenttia heistä oli siviilejä, kertoi (pdf) maamiinojen ja rypäleaseiden aiheuttamia uhreja seuraava Landmine Monitor marraskuussa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia