Kestävän kehityksen tavoitteet uhkaavat karata yhä kauemmas

Maailmanlaajuisesti olemme puolivälissä YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmassa, mutta emme lähelläkään tavoitteiden saavuttamista. Sodista ja konflikteista, ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja kasvavasta eriarvoisuudesta johtuen kehitys on kääntynyt jälleen huonompaan suuntaan. Tämä ilmenee YK:n pääsihteerin kestävän kehityksen raportista The Sustainble Development Goals 2023.

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 20230 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelmassa on 17 päätavoitetta.

Kestävävyysmurros voidaan yhä saavuttaa

Suomen YK-liitto, Fingo ja WWF Suomi osallistuivat YK:n kestävän kehityksen konferenssiin heinäkuussa. Järjestöjen yhteenvedon mukaan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kestävyysmurrosta ja ongelmien syiden poistamista. Tärkeimmät kolme muutosta ovat:

1. Tuotanto- ja kulutusrakenteemme tulee muuttaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviksi ja ilmastokriisiä torjuviksi

• On muutettava ruokajärjestelmiä, purettava ylikuluttavia rakenteita ja torjuttava metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä aiheuttavia toimia niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

2. Meidän tulee toimia Agenda 2030:n johtavan ”ketään ei jätetä” -periaatteen mukaisesti ja ihmisoikeusperustaisesti kotimaassa

• On varmistettava ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutuminen, puututtava vihapuheeseen ja rasismiin sekä mahdollistettava haavoittuvien ryhmien osallistuminen politiikkatoimien suunnitteluun ja arviointiin.

3. On huolehdittava siitä, että Suomi säilyy aktiivisena ja rakentavana kansainvälisenä toimijana tukee osaltaan monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän toimintaa

• Suomi pitää kiinni kehitysyhteistyösitoumuksistaan, toimii aktiivisesti eri YK:n elimissä, alajärjestöissä sekä tukee YK:n uudistumista

”Aika käy vähiin, mutta olemme toiveikkaita”, sanovat YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila, Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen ja WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Hyviä merkkejä nähtävissä

Suomen kokousdelegaatioon osallistuneet järjestötoimijat ovat yhtä mieltä siitä, että muutoksen edellytykset ovat olemassa.

Yhä useammat toimijat ovat tunnistaneet ja tunnustaneet kestävyysmurroksen vaatimien rakenteellisten muutosten ja uusien hyvinvoinnin mittareiden tarpeen. Näitä käsitellään muun muassa tuoreessa YK:n kestän kehityksen Global Sustainable Development Report (GSDR)  -raportissa.

Myönteistä on myös se, että kansalaisyhteiskuntaa osallistava monitoimijayhteistyö on osaltaan tukenut demokratiakehitystä ja sananvapautta monissa kestävästä kehityksestä raportoivissa maissa. Järjestötoimijoiden mukaan Suomen Kestävän kehityksen toimikunnan 30-vuotinen työ on inspiraatio monille, kuten myös Suomen kansainvälisen ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan tekemä yhteistyö.

Kaupungit ja paikallishallinnot ovat panostaneet yhä enemmän kestävän kehityksen työhön ja se on näkynyt myös konferenssissa.

Lisäksi nuorisoedustajien määrä delegaatiossa on kasvanut ja he pitävät aktiivisesti esillä niin nykyisten kuin tulevien sukupolvien kannalta kriittisiä teemoja.

Kohti kestävän kehityksen huippukokousta

YK:ssa käsitellään kestävän kehityksen tavoitteita seuraavaksi syyskuussa järjestettävässä huippukokouksessa. Valmisteilla on myös vuonna 2024 järjestettävä tulevaisuuskokous, Summit of the Future.

”Näissä kokouksissa voidaan luoda ymmärrystä jaetuista haasteista ja ratkaisuista blokkeihin jakautumisen ja vastakkainasettelun kasvamisen sijaan”, sanovat Kauppila, Lappalainen ja Rohweder.