Merkittävä osa suomalaisten käyttämien elektroniikkalaitteiden metalleista tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta. Ihmisoikeuksien turvaaminen konfliktin keskellä ei ole helppoa, mutta elektroniikkayritysten vastuullisuudessa on myös eroja.

Kongon demokraattisen tasavallan itäosien luisuminen kapinallisten hallintaan uhkaa tehdä tyhjäksi viime vuosien ponnistelut alueen kaivannaisteollisuuden vastuullisuuden ja kehitysvaikutusten kohentamiseksi.

Yli 750 000 ihmistä on joutunut pakenemaan väkivallan tieltä kuluvan vuoden aikana. Yksistään marraskuussa pakolaisten määrä alueella kasvoi 150 000:lla.

Sekä kapinallisten että armeijan sotilaiden on kerrottu raiskanneen ja tappaneen siviilejä ja varastelleen heidän omaisuuttaan.

"M23-nimellä tunnetun ryhmittymän ydinjoukon muodostavat kapinalliset, jotka liittyivät hallituksen joukkoihin vuoden 2009 aseleposopimuksen myötä. Viime vuosien mittaan he ovat ansainneet miljoonia euroja hämärästä kaivostoiminnasta Pohjois- ja Etelä-Kivun maakunnissa. Myös tämän hetkistä kapinaa rahoitetaan todennäköisesti kaivannaiskaupalla", Finnwatchin tutkija Henri Purje sanoo.

Finnwatchin yhdessä ruotsalaisen Swedwatchin kanssa tekemä selvitys tarkastelee 30 monikansallisen elektroniikkayrityksen vastuullisuuskäytäntöjä Kongon niin sanottuihin konfliktimineraaleihin liittyen.

Väkivaltaisuudet Itä-Kongossa ovat kärjistyneet viime kuukausina, mikä on vaikeuttanut tuotantoketjujen vastuullisuusvalvontaa

Yritysten omien hankintakäytäntöjen merkitystä ei pidä kuitenkaan vähätellä.

Kaikilla tutkituilla yhtiöillä on käytännöissään kehittämisen varaa, mutta parhaiten vertailussa selviytyivät Philips, Microsoft ja HP.

"Philips on mukana lukuisissa vastuullisuutta, raaka-aineiden jäljitettävyyttä ja konflikteista vapaata hankintaa kehittävissä ohjelmissa. Myös Microsoft ja HP ovat osallistuneet aktiivisesti tinan, tantaalin ja volframin jäljitettävyyttä parantaviin kansainvälisiin aloitteisiin. Kaikki ovat myös kehittäneet yrityskohtaisia käytäntöjä."

Valtaosa selvityksessä käsitellyistä yrityksistä oli ryhtynyt jonkinlaisiin toimiin. 18 yritystä ei tosin vastannut kyselyyn lainkaan. Niiden joukossa olivat muun muassa Apple, IBM, Dell ja Canon.

Osin ryhdistäytymisen syynä on pakko. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kohuttu Dodd-Frank-laki edellyttää yrityksiä ilmoittamaan viranomaisille, ovatko niiden käyttämät raaka-aineet peräisin Kongosta tai sen naapurimaista.

"EU:n tulisi pikimmiten säätää vastaava laki. Myös parhaillaan uudistettavan tilinpäätösdirektiivin avulla olisi mahdollista suitsia rikollisia kansainvälisiä rahaliikkeitä, mikäli avoimuusvaatimuksista tehdään riittävän tiukkoja", Purje sanoo.