Vetoomuksen allekirjoitti kuntavaalien alla yli 13 000 suomalaista, heidän joukossaan yli 1500 kuntavaaliehdokasta. Vetoomuksessa vaaditaan kunnilta palveluja, jotka auttavat väkivallan uhreja riittävän ajoissa ja riittävän pitkään. Apua pitää saada helposti ja kaikkiin vuorokauden aikoihin.

Vetoomuksen luovutustilaisuudessa Amnestyn ja Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion edustajat tiedustelivat ministeri Virkkuselta, miten kuntarakennemuutoksessa huomioidaan naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien palvelutarpeet.

Ministeri Virkkunen totesi, että hän on seurannut turvakotipalvelujen alasajoa huolestuneena.

"Tarvitaan myös matalan kynnyksen palveluja, joihin pääsee ilman ajanvarausta. Jos suomalaisten naisten kynnys hakea apua on korkea, on se erityisen korkea naisilla, joiden äidinkieli ei ole suomi. Nämä naiset on huomioitava palveluja kehitettäessä. On tärkeää ymmärtää, että esteettömyydestä hyötyvät kaikki.", Virkkunen painotti.

Viime vuosina tehdyt suomalaiset tutkimukset kertovat sen, mikä todettiin jo vuonna 2006 Amnestyn Suomen osaston kuntaselvityksessä: apua tarvitsevat eivät sitä saa.

Euroopan neuvoston minimisuositusten mukaan Suomessa pitäisi olla viisisataa turvakotipaikkaa, mutta niitä on tällä hetkellä vain 123. Raiskauskriisikeskuksia on vain murto-osa Euroopan neuvoston suosituksista. Seksuaalisen väkivallan uhrien tukemiseen on Suomessa erikoistunut vain yksi järjestö, jolla on kaksi toimipistettä.

Kampanjan seuraavassa vaiheessa Amnestyn vapaaehtoiset laativat Suomen suurimmissa kaupungeissa kuntalaisaloitteita, joissa edellytetään palvelujen turvaamista naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille.