Tänä vuonna on hyvä syy nostaa liput salkoon, sillä YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta.

Suomen UNICEF kampanjoi yhdessä muiden lapsitoimijoiden kanssa, jotta lapsen oikeuksien päivästä tulisi vakiintunut liputuspäivä. UNICEF haastaakin Liputa-kampanjallaan kaikki suomalaiset nostamaan liput salkoon 20.11.

"Lapset ansaitsevat oman liputuspäivänsä siinä missä äidit ja isätkin. Lisäksi liputus tekee tunnetuksi sitä, että lapsilla on omat oikeudet", toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Sisäministeriö on jo määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan 20.11. ja suosittelee yleistä liputusta muillekin.

Mitä useampi lippu liehuu saloissa ympäri maata 20. marraskuuta, sen todennäköisempää on, että sisäministeriö päättää liputuspäivän vakiinnuttamisesta ja lapsen oikeuksien päivä merkitään kalentereihin liputuspäivänä.

Mikä on lapsen oikeuksien sopimus?

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin 20. marraskuuta vuonna 1989. Se on maailman laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus. Sopimusta juhlistetaan vuosittain lapsen oikeuksien päivänä.

Sopimus muutti lapsen oikeuden hyvään ja turvalliseen lapsuuteen pelkästä hyväntekeväisyydestä valtioita oikeudellisesti sitovaksi velvoitteeksi.

"Lapsen oikeudet ovat parantaneet myös Suomessa asuvien lasten elämää 25 vuoden aikana. Esimerkiksi kuritusväkivalta on vähentynyt selvästi neljännesvuosisadassa", Inka Hetemäki sanoo.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, jotta lapsen oikeuksien sopimus toteutuisi täysimääräisesti.

"Lasten kuulemisessa ja osallistumisen mahdollisuuksissa meillä on vielä paljon parannettavaa. Myös poliittisten päätösten vaikutukset lapsiperheisiin tulisi arvioida nykyistä paremmin", Hetemäki toteaa.

Inka Hetemäki listasi kahdeksan suurinta saavutusta

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiot huolehtimaan lasten yhdenvertaisesta kehittymisestä, suojelusta ja osallistumisesta.

Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäen valitsemat top 8 -saavutukset sopimuksen 25-vuotiselta taipaleelta:

1. Pienten lasten kuolleisuus on puoliintunut. Vuonna 1990 menehtyi 12,7 miljoonaa lasta ennen 5-vuotissyntymäpäiväänsä, vuonna 2013 luku oli 6,3 miljoonaa.

2. Yhä harvempi lapsi näkee nälkää. Aliravitsemuksesta kärsivien lasten määrä on vähentynyt 37 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2012.

3. Yhä useampi lapsi saa puhdasta vettä juodakseen. Puhtaan juomaveden piiriin on päässyt 2,3 miljardia ihmistä vuosien 1990 ja 2012 välillä.

4. Yhä useampi lapsi pääsee vessaan. Vuosien 1990 ja 2012 välillä 1,9 miljardia ihmistä sai käyttöönsä käymälän.

5. Yhä useampi lapsi pääsee kouluun. Vuonna 1990 noin 102 miljoonaa lasta jäi koulun ulkopuolelle, vuonna 2011 heitä oli enää 57 miljoonaa.

6. Yhä harvempi lapsi kärsii äärimmäisestä köyhyydestä. Vuonna 1990 äärimmäisessä köyhyydessä eli 47 prosenttia maailman väestöstä, vuonna 2010 enää 18 prosenttia.

7. Lähes kaikki lapset säästyvät poliolta. Polioon sairastuvien lasten määrä on vähentynyt lähes 99 prosentilla vuosien 1988 ja 2013 välillä.

8. Yhä harvempi lapsi joutuu töihin. Lapsityöhön joutuvien 5–17-vuotiaiden lasten määrä väheni miltei kolmanneksella vuosien 2000 ja 2012 välillä.

UNICEF (United Nations Children´s Fund) on maailman vaikutusvaltaisin lastenjärjestö. UNICEF tekee pitkäjänteistä työtä kaikkialla maailmassa heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi kansallisuudesta, uskonnosta tai poliittisesta vakaumuksesta riippumatta. www.unicef.fi