Opettajat ilman rajoja juhlii pyöreitä – 10 vuotta maailman tärkeimmän ammatin tukena

Kirkon Ulkomaanavun alla toimiva Opettajat ilman rajoja (OIR) -verkosto täyttää 10 vuotta maailman opettajien päivänä 5.10.2023. Verkosto toimii kaikkein hauraimmissa konteksteissa laadukkaan ja inklusiivisen koulutuksen puolesta. 

Verkosto tukee opetusalan kehitysyhteistyötä ja mahdollistaa suomalaisten kasvatusalan ammattilaisten vapaaehtoisjaksoja Afrikkassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. OIR-vapaaehtoiset kouluttavat, valmentavat ja mentoroivat paikallisia kollegoita – opettajia, opinto-ohjaajia ja muita sektorin toimijoita. Vapaaehtoiset oppivat myös itse ja kasvavat alan ammattilaisina. 

”Toimimme OIR-verkostossa vastataksemme maailmanlaajuiseen oppimisen kriisiin. Pyrimme osaltamme takaamaan laadukkaan ja tasa-arvoisen opetuksen kaikille”, kiteyttää KUAn kansainvälisen vapaaehtoistyön päällikkö Sabina Bergholm. 

Koulutus on keskeinen ihmisoikeuskysymys, jolla edistetään tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen toteutumista. Vaikka äärimmäinen köyhyys maailmassa on vähentynyt ja yhä suurempi osa lapsista pääsee kouluun, oppimistulokset ovat kuitenkin globaalisti huonontuneet ja yhä useampi lapsi ei opi koulussa perustason luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa.  

Maailmalla vallitsevien pitkittyneiden konfliktien myötä moni lapsi tai nuori saattaa elää jopa 10 vuotta pakolaisleirillä. Opetusta täytyy järjestää laadukkaasti kriiseistä huolimatta, jotta sotien keskellä elävien lasten ja nuorten tulevaisuus on turvattu edes perustaitojen osalta. Opettajien tulee osata kohdata ja opettaa erilaisista taustoista tulevia, esimerkiksi sotaa paenneita, trauman kohdanneita sekä eri äidinkieltä puhuvia lapsia ja nuoria. Kriisin keskellä koulu tarjoaa turvaa, toivoa ja tulevaisuuden näkymiä. 

Suomalaisella opettajalla on paljon annettavaa – mutta myös opittavaa 

Yksi Kirkon Ulkomaanavun työn pääteemoista on oikeus laadukkaaseen koulutukseen. OIRin vapaaehtoiset toimivat pääasiassa KUAn kehitysyhteistyöhankkeissa kyseisen teeman parissa. Verkoston toiminta perustuu suomalaisten ja paikallisten opettajien ja muiden koulutussektorilla toimivien vastavuoroiseen pohtimiseen, rakentamiseen ja kokeiluun sekä paikalliskontekstin tuntemukseen. 

Pohjois-Ugandassa vuonna 2022 vapaaehtoisena työskennellyt käsityönopettaja Pilvi Ahtinen nautti erityisesti siitä, että pääsi käyttämään luovuuttaan uudenlaisen koulutyöskentelyn suunnittelussa. Yhdessä paikallisten opettajakollegoiden kanssa he muun muassa järjestivät eräässä Bidibidin pakolaisasutusalueen koulussa olympialaiset. 

”Opin aivan valtavasti ongelmanratkaisutaitoja, kun suunnittelimme yhdessä opettajien kanssa sitä, miten esimerkiksi koulun leikkipuiston keinuja voi hyödyntää olympialaisten aikana laskemisen ja muiden taitojen opettamiseen. Pääsimme käyttämään luovuuttamme, jotta pystyimme mahdollistamaan mielekästä opetusta vähillä materiaaleilla.” 

Ahtinen työskenteli KUAn kollegoiden kanssa koulun lisäksi kodeissa, joissa he kiersivät houkuttelemassa koulupudokkaita takaisin opintojen ääreen. Palkitsevinta oli nähdä, kun oman työn seurauksena eräs koulupudokas palasi koulunpenkille. 

Ugandan lisäksi Opettajat ilman rajoja -verkoston nykyisiä ohjelmamaita ovat Kenia, Myanmar, Kambodža, miehitetty Palestiinalaisalue, Somalia ja Etelä-Sudan. Näiden lisäksi OIR on vuosien varrella toiminut myös Liberiassa, Kreikassa, Nepalissa, Jordaniassa, Eritreassa, Haitissa, Sierra Leonessa, Somalimaassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Ghanassa ja Bangladeshissa. 

Verkosto lisää ymmärrystä koulutuksen yhdenvertaisuudesta ja globaalista vastuusta  

Opettajat ilman rajoja -verkoston tehtävänä on ulkomaantyön lisäksi lisätä Suomen opetussektorin ymmärrystä koulutuksen yhdenvertaisuudesta, eriarvoisuudesta ja globaalista vastuusta. Koulu on keskeinen yhteiskunnan moninaisuuden kohtaamisen areena. Opettajat ja muu koulun henkilöstö ovat avainasemassa siinä, miten esimerkiksi rasismista puhutaan ja opetetaan lapsille ja miten me suomalaiset näemme itsemme osana globaalia maailmaa. 

Suomessa opettajankoulutusta tarjoavilla yksiköillä tai yliopistoilla on autonominen vapaus koulutusohjelman laatimisen suhteen. Tampereella painotetaan eri asioita kuin esimerkiksi Oulussa, jossa on tällä hetkellä Suomen ainoa globaalikasvatuksen professuuri. 

”Mielestäni globaaliin etelään liittyvien kehityskysymysten tulisi automaattisesti kuulua jokaisen opettajan koulutukseen. Antirasistinen kasvatus ja yhdenvertaisuusnäkökulmat ovat äärimmäisen tärkeitä opetuksen osa-alueita”, Opettajat ilman rajoja -verkoston (OIR) ohjausryhmän puheenjohtaja, kasvatustieteen dosentti ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Hannele Cantell painottaa.  

Cantell toivoisi, että globaalikasvatukseen ja opettajien globaalin etelän vapaaehtoisuuteen liittyvä kurssi voisi olla tiiviimmin osa opettajankoulutusta. Vaikka näin ei kaikissa yliopistoissa ole, onneksi OIR-verkosto on löytänyt oman paikkansa kansainvälisyydestä kiinnostuneiden opettajien joukossa.  Vapaaehtoiseksi hakevien määrä kasvaa vuosi vuodelta ja mukaan hakevien joukko on todella korkeatasoinen.