Suomalaiset järjestöt YK:n ilmastokokouksesta: Vauraiden maiden on kannettava vastuunsa ilmastonmuutoksen seurauksista

YK:n ilmastokokous pidetään Egyptissä Sharm El Sheikhissä 6.11.–18.11. Kokous järjestetään pitkästä aikaa Afrikan mantereella. Järjestöt odottavat, että Afrikan maille tärkeistä kysymyksistä, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastotuhojen taloudellisen taakan jakamisesta, tehdään päätöksiä neuvotteluissa. Ilmastotoimet on toteutettava ihmisoikeuksia kunnioittaen ja eriarvoisuutta vähentäen. 

Ilmastoneuvotteluiden uskottavuutta ja kehittyvien maiden luottamusta nakertaa, että vauraat maat ovat pettäneet Pariisin sopimukseen kirjatut ilmastorahoituslupaukset. Rahoitus, jonka tarkoitus on tukea kehittyviä maita ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja hillinnässä, on jäänyt osin toteutumatta.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja myrskyt, lisääntyvät samaan aikaan voimakkaasti, ja aiheuttavat valtavia kustannuksia sekä peruuttamattomia menetyksiä etenkin kaikkein köyhimmille maille. 

Järjestöt vaativat, että ilmastokokouksessa tehdään päätös erillisen rahoitusmekanismin perustamisesta ilmastonmuutoksesta johtuvien menetysten ja vahinkojen korvaamiseksi.

“Kyse on ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista, jotka valitettavasti realisoituvat sopeutumistoimista, sääpalveluista ja katastrofiriskihallintajärjestelmistä huolimatta, kuten esimerkiksi Pakistanin viimeaikaiset tulvat ovat osoittaneet”, sanoo Fingon ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg.

Nämä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset lankeavat köyhimmille maille ja ihmisille, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Järjestöt katsovat, että mailla, joiden historialliset päästöt ovat ilmastonmuutoksen aiheuttaneet, on myös suurin vastuu kulujen korvaamisesta. Suomen tulee osana EU-ryhmää edistää päätösten syntymistä menetysten ja vahinkojen rahoituksesta.

Viime vuonna Glasgow’n ilmastokokouksessa fossiilisten polttoaineiden alasajoa koskevat linjaukset nousivat vahvasti keskustelun ytimeen, mutta vesitettiin kokouksen loppumetreillä. Nyt tarvitaan huomattavasti tiukempia kirjauksia.

“Tieteen valossa on selvää, ettei yhteenkään uuteen öljy-, kaasu- tai hiilihankkeeseen tule enää investoida, vaan rahavirrat pitää kääntää ongelmista ratkaisuihin. Lisäksi jo olemassa olevan fossiili-infrastruktuurin käytöstä on luovuttava suunniteltua nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.

Ukrainan sodan vauhdittaman globaalin ruokakriisin keskellä ilmastokokouksen odotetaan myös tuovan päätöksiä maatalouden ilmastokestävyyden ja kestävien ruokajärjestelmien tukemiseksi.

”Vaadimme päätöslauselmassa linjattavan, että maatalouden ilmastotyötä tehdään niin sopeutumista kuin ilmastonmuutoksen hillintää tukien, ruokajärjestelmiä vahvistaen ja eriarvoisuutta vähentäen. Erityisesti maataloudesta elantonsa saavien naisten ja pienviljelijöiden toimeentulo on turvattava”, sanoo Food and Forest Development Finlandin ilmastoasiantuntija Noora Simola.

Luontopohjaiset ratkaisut, esimerkiksi ruokakasvien viljeleminen puiden seassa eroosion ehkäisemiseksi tai kaupunkikosteikkojen rakentaminen tulvien hillitsemiseksi, ovat keskeisiä sekä ilmaston, ruokaturvan että luontokadon torjumisen kannalta. Järjestöt odottavat ilmastokokoukselta tukea luontopohjaisille ratkaisuille.

”Ilmastokriisi ja luontokato tulee ratkaista yhdessä. Ilmastotoimien luontovaikutukset tulee huomioida ja toisaalta biodiversiteettirahoituksella voidaan vähentää päästöjä ja vahvistaa hiilinieluja”, toteaa WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman.