Ukrainalaiset kansalaisjärjestöt toimittavat Diakonissalaitoksen kautta annetun avun sitä eniten tarvitseville

Paikallisten toimijoiden verkosto on saavuttanut myös ne, joita muu apu ei tavoita. Kohdennetulle avulle on tarvetta, sillä jo ennestään syrjittyä romanivähemmistöä on kohdeltu epätasa-arvoisesti niin Ukrainan kunnallisissa avustuskeskuksissa kuin rajoilla ja naapurimaissa. Myös vammaiset tarvitsevat usein juuri heille räätälöityä apua. 

“Diakonissalaitoksen hätäapukeräykseen on maaliskuun loppuun mennessä lahjoitettu yli 140 000 euroa, minkä lisäksi säätiö on itse lahjoittanut 100 000 euroa sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseen”, kertoo Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström.  

Diakonissalaitoksen pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Roma Women Fund Chiriclin paikallisverkosto on toimittanut avun perille eri puolille maata. “Paikallistoimijoiden kontaktien ja tietotaidon ansiosta hätäapua voidaan tarjota kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville. Nämä ihmiset eivät välttämättä itse osaa tai pysty hakeutumaan muun avun piiriin”, Holmström jatkaa. 

Vaikeimmassa asemassa olevat tarvitsevat kohdennettua apua ja tietoa tilanteesta 

“Maaliskuun loppuun mennessä Chiricli on toimittanut ruoka-apua ja juomavettä yli 20 000 ihmiselle eri puolilla Ukrainaa, myös Venäjän miehittämillä alueilla. Yli 800 sellaista henkilöä, jotka eivät ole itse pystyneet hakeutumaan turvaan, on evakuoitu”, kertoo Roma Women Fund Chiriclin projektikoordinaattori Yulian Kondur. “Reilu 200 naista on saanut hygieniatarvikkeita, lääkkeitä, lastenhoitotarvikkeita sekä huopia, makuupusseja ja vaatteita.” 

Chiricli on myös tavoittanut yli 10 000 ihmistä yhteydenotoilla tai tiedotteilla, joissa valtion ja kuntien järjestämästä humanitaarisesta avusta ja kansalaisia koskevista rajoituksista, kuten ulkonaliikkumiskiellosta, kerrotaan helposti ymmärrettävässä muodossa. Tiedotustyö on tärkeää, sillä viranomaisten tiedotteet eivät tavoita kaikkia, kuten lukutaidottomia tai vammaisia. Esimerkiksi Odessan alueella eräs romaniperhe ammuttiin, kun he eivät olleet ymmärtäneet ulkonaliikkumiskiellon merkitystä ja liikkuivat kiellon aikana kotinsa ulkopuolella.   

Romanit kohtaavat syrjintää etsiessään apua ja turvaa 

Avustustyön lisäksi Chiricli seuraa romanien ihmisoikeustilannetta Ukrainassa myös sodan aikana. Kriisi ei ole vähentänyt vähemmistöön jo pitkään kohdistunutta syrjintää. “Romanit eivät välttämättä saa hätäapua kuntien avustuskeskuksista, ellei heillä ole järjestön edustajaa tukenaan”, kertoo Yulian Kondur.  

“Ukrainan rajaviranomaiset eivät ole päästäneet Puolan ja Unkarin rajojen yli romaneita, joilla ei ole henkilöpapereita, vaikka sodan aikana rajan ylittäminen tulisi olla mahdollista myös ilman dokumentteja”, Kondur jatkaa. Noin 20 prosentilta Ukrainan romaneista puuttuu henkilö- tai syntymätodistus kokonaan ja osalta se on hävinnyt sotaa paetessa. Romaneja on myös seisotettu rajoilla odottamassa hyytävässä säässä huomattavasti etnisiä ukrainalaisia pidempään.  

Romanitaustaiset pakolaiset ovat kohdanneet syrjintää myös naapurimaihin paettuaan. Moldovaan paenneet Ukrainan romanit on sijoiteltu omiin, muista pakolaisista erillisiin keskuksiinsa. Slovakiassa taas on raportoitu pakolaisia kuljettavien vapaaehtoisten kieltäytyneen ottamasta romaneja kyytiinsä. Unkarissa romanipakolaisia on syrjitty pakolaisten ruoanjakelussa. 

Myös vammaisten ja muiden vähemmistöjen tilanne on vaikea 

Abilis-säätiön puheenjohtaja Amu Urhonen kertoo, että pakoon lähteminen on monille vammaisille erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Apua järjestävät tahot eivät välttämättä tavoita tai kykene auttamaan vammaisia ihmisiä, koska niiden toiminnassa ei ole otettu huomioon vammaisten ihmisten tarpeita.  

Ihmisoikeuskeskuksen puheenjohtaja Sirpa Rautio tapasi hiljattain pakolaisia Puolan rajalla ja Varsovassa sekä keskusteli Ukrainan ja Puolan oikeusasiamiesten kanssa vähemmistöjen tilanteesta alueella. “Ihmisoikeustoimijat, kuten oikeusasiamies ja ihmisoikeusjärjestöt tekevät sodan jaloissa korvaamatonta työtä sen varmistamiseksi, että myös haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet toteutuisivat ja he saisivat apua ja suojaa”, Rautio kertoo. “Toimintaedellytykset ovat kuitenkin hyvin vaikeat ja tukea tarvitaan, sekä Ukrainassa että naapurimaissa.” 

Lahjoita hätäapua Ukrainaan