"Globaalissa maailmassa hyvinvointi ja pahoinvointi vaikuttavat kaikkiin", kommentoi Sirpa Pietikäinen (kok) vastaustaan. "Kaikki maailman kansat ovat kohtalonyhteydessä toisiinsa. Meidän tulee myös oman etumme vuoksi toimia köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi", perusteli parlamenttiin valittu Paavo Väyrynen (kesk).

Kehyksen Globaaliomatunto.eu-vaalikoneeseen vastasivat uusista mepeistä: Merja Kyllönen, Anneli Jäätteenmäki, Sirpa Pietikäinen, Nils Torvalds, Heidi Hautala, Liisa Jaakonsaari, Miapetra Kumpula-Natri ja Paavo Väyrynen. Vastaamatta jättivät Sampo Terho, Jussi Halla-aho, Olli Rehn, Henna Virkkunen ja Alexander Stubbin sijalle mepiksi noussut Petri Sarvamaa. Vaalikone löytyy osoitteesta: globaaliomatunto.eu/vaalikone

Lue meppien vastaukset ja perustelut jokaiseen vaalikoneen 20 kysymykseen täältä.

Kehitysavun 0,7-tavoite

Kysymys kehityavun nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta sai kannatusta europarlamentaarikoilta. Vahvimmin 0,7-tavoitetta kannattivat Heidi Hautala, Nils Torvalds, Sirpa Pietikäinen, Paavo Väyrynen ja Liisa Jaakonsaari. Sen sijaan Anneli Jäätteenmäen (kesk) mielestä 0,7-tavoitetta tärkeämpi asia on "kehitysyhteistyön vaikuttavuus eli se, mitä verorahoilla saadaan aikaiseksi".

Nils Torvalds (rkp) kommentoi: "Siinä vaiheessa kun minä olin kehitysmaa-aktivisti, tavoitteena oli 1 prosentti." Myös Heidi Hautala (vihr) ilmaisi täyden tukensa 0,7-sitoumukselle: "0,7 prosentin tavoite on oikeudenmukainen globaalivero."

Naapuruussuhteet ja demokratia

Vaalikoneessa ehdokkaat vastasivat väittämään siitä, tulisiko EU:n tukea entistä vahvemmin sekä itäisten että eteläisten naapurivaltioidensa demokratiakehitystä, vaikka se heikentäisi suhteita esimerkiksi Venäjään. Täysin samaa mieltä väitteen kanssa olivat Hautala, Torvalds ja Jaakonsaari. Osittain eri mieltä sen sijaan olivat keskustan Väyrynen ja Jäätteenmäki sekä Kyllönen.

Näin Merja Kyllönen (vas) perusteli vastaustaan: "Demokratiakehitystä voi tukea myös heikentämättä suhteita Venäjään, näen sen enemmän haastavampana työnä, muttei automaattisesti voida ajatella, että demokratiatyöllä "pilattaisiin" ylipäätään suhdetta mihinkään toiseen maahan. Asiat voidaan hoitaa fiksusti, jos halutaan."

Julkiset hankinnat

Varsin yksimielisiä mepit olivat siitä, että hintaa tärkeämpi valintakriteeri EU:n ja jäsenmaiden tekemille julkisille hankinnoille on se, ettei tuotannossa ole loukattu työntekijöiden oikeuksia. EU:n uusi hankintadirektiivi saakin mepeiltä kehuja. "Uusi hankintadirektiivi nostaa mm. ympäristö- ja sosiaalikriteerit hinnan rinnalle kilpailukriteeriksi. Jatkossa pelkällä hinnalla ei saa enää kilpailuttaa vaan on tarkasteltava kokonaistaloudellista vaikutusta. Uudistus vie hankintakäytäntöjä kestävämpään suuntaan ja antavat paremmat menestymismahdollisuudet esimerkiksi pienyrityksille ja sosiaalisille yrityksille", selvensi Pietikäinen.

Verotus

Hyvin samanmielisiä mepit olivat myös vaalikoneen veroparatiisitalouden avaamista koskevan väittämän kanssa. Kaikki olivat täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että EU:n tulee säätää maakohtainen talousraportointi pakolliseksi kaikille monikansallisesti toimiville eurooppalaisille suuryrityksille. "On varmistettava, että nyt meneillään oleva lainsäädäntö takaa maakohtaisen raportoinnin", mainitsi Hautala.

Pakolaisuus

Uudet suomalaismepit ovat enimmäkseen sitä mieltä, että EU:n tulisi kantaa suurempaa vastuuta maailman pakolaisista. Suurin osa suhtautuu varovaisen myönteisesti humanitaaristen viisumien myöntämiseen pakolaisille, jotta he voisivat saapua EU:hun hakemaan turvapaikkaa. Heidi Hautala oli vahvimmin humanitaaristen viisumien kannalla: "On skandaali, että unioni torjuu pakolaisia estämällä heidän pääsynsä hakemaan turvapaikkaa."

Jäätteenmäki sen sijaan ei nähnyt tarvetta EU:n turvapaikkapolitiikan muutokselle: "Kuluneella vaalikaudella uudistettiin EU:n turvapaikkalainsäädäntöä. Asiasta päästiin vasta sopuun."

Paavo Väyrynen ei osannut ottaa asiaan kantaa ja epäili viisumien myönnön käytännön toimivuutta. Muut mepit olivat osittain humanitaaristen viisumien kannalla. Miapetra Kumpula-Natri (sd) oli erityisen huolissaan ihmiskaupan lisääntymisestä ja vaati "joitain pelisääntöjä" myös lähtömaihin.

Yritysvastuu

Yksimielisiä mepit olivat yritysvastuuta peräänkuuluttavan vaalikoneen väitteen kanssa. Kaikki vastanneet olivat täysin samaa mieltä siitä, että EU:n tulee edistää vastuullista yritystoimintaa velvoittamalla suuryrityksiä raportoimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista. Ainoastaan Väyrynen ei osannut antaa kantaansa ja epäili säännökset toimimista käytännössä.

"Olen ollut mukana parlamentin neuvottelutiimissä ajamassa tiukempaa yritysvastuuta koko tuotantoketjuun. Sosiaaliseen raportointiin tulee liittää myös ihmisoikeusvaikutukset", kommentoi Pietikäinen vastaustaan.

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet kehitysyhteistyössä

Kaikki uudet mepit olivat täysin sen kannalla, että EU:n kehityspolitiikalla on edistettävä toimia, jotka pyrkivät parantamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Kumpula-Natri perusteli vastaustaan: "Lisääntymisterveys on perustana laajemmalle yhteiskunnalliselle kehitykselle, mm. suuremman osan kouluttautumismahdollisuuksien parantuessa perhekokojen perustuessa paremmin suunnitelmallisuuteen."

Energiapolitiikka

Näkemykset EU:n tuista fossiiliselle energiatuotannolle jakoi jonkin verran meppien mielipiteitä. Vaalikoneen väite kuului: "EU:n ei tule luopua fossiilisen energiantuotannon (öljy, maakaasu, kivihiili) tukemisesta eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi."

Täysin eri mieltä väitteen kanssa olivat vain Hautala ja Pietikäinen. "EU on sisäisesti ja kansainvälisesti sitoutunut luopumaan fossiilisen energiantuotannon tuesta vuoteen 2020 mennessä. Tämän sijaan EU:n tulee panostaa uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen", perusteli vastaustaan Pietikäinen.

Osittain eri mieltä olivat Kyllönen, Jäätteenmäki ja Kumpula-Natri. Eurooppalaisen kilpailukyvyn säilyttäminen oli tärkeämpää Torvaldsille ja Jaakonsaarelle. "Jos hävitämme teollisuustuotannon - esimerkiksi terästuotannon – Euroopasta, niin lopputuloksena on vielä vakavammat ympäristöongelmat. Euroopan terästeollisuus on joutunut siirtuýmään muualle, jossa tuotannolle ei käytännössä ole minkäänlaisia ympäristösääntöjä", linjasi Torvalds.

Ilmastopolitiikka

Europarlamentaarikkojen mielipiteet hajoavat jonkin verran EU:n ilmastositoumuksia koskien. Vaalikoneen väitteen mukaan EU:n tulisi vuoteen 2030 ulottuvassa ilmasto- ja energiastrategiassaan sitoutua leikkaamaan päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Väitteen kanssa täysin samaa mieltä olivat Hautala ja Pietikäinen. Osittain samaa mieltä olivat Kyllönen, Torvalds, Väyrynen ja Jaakonsaari. Sekä Väyrynen että Kyllönen huomauttivat, että tarvitaan myös muiden maiden ratkaisuja, EU ei pysty yksin ratkaisemaan maailman ilmastohaastetta.

Väitteen kanssa osittain eri mieltä olivat Jäätteenmäki ja Kumpula-Natri. Kumpula-Natri uskoo, että komission ehdotus 40 prosentin päästöleikkauksista riittää saavuttamaan kahden asteen kriteerin.

Rahoitusmarkkinavero

Nils Torvaldsia lukuunottamatta kaikki vaalikoneeseen vastanneet mepit olivat EU:n laajuisen rahoitusmarkkinaveron kannalla. Väyrynen ehdottaa rahoitusmarkkinaverotuottojen suuntaamista kehitysyhteistyöhön. Torvalds suhtautuu rahoitusmarkkinaveroon epäilevämmin: "Ajatus on hyvä, mutta toteutus edellyttää kyllä hyvin suurta harkintaa, koska transaktiokustannukset nousevat myös sellaisille toimijoille, jotka ylläpitävät suomalaista hyvinvointia. Vastustan muissakin ratkaisuissa "yhden koon sukkahousujen" ajatusmallia."

Kauppapolitiikka

Uudet mepit olivat yhtä mieltä siitä, että EU:n tulee sisällyttää ihmisoikeudet ja kestävän kehityksen periaatteet kaikkiin kolmansien maiden kanssa sitomiinsa kauppa- ja investointisopimuksiin.

"Kehityspolitiikan koherenssi on tärkeää varmistaa myös kauppapolitiikassa. Se on tärkeä väline vaikuttaa maiden demokraattiseen ja kestävään kehitykseen", muistutti Pietikäinen. Torvalds harmitteli, että Länsi-Saharan suhteen parlamentti ei äänestänyt ihmisoikeuksien huomioimisen puolesta.

EU–USA -vapaakauppasopimus

Samanmielisyys vallitsi meppien välillä myös ajankohtaisesta EU-USA-vapaakauppasopimuksesta. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, ettei EU:n tule allekirjoittaa sopimusta ilman vahvoja takuita siitä, ettei sopimus rajoita unionin ja sen jäsenmaiden mahdollisuuksia edistää ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä demokraattisen päätöksenteon keinoin ja ettei sopimus anna yrityksille kohtuuttomia valtaoikeuksia valtioihin nähden.

Pietikäinen sanoi suhtautuvansa sopimukseen lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta sopimuksen lopullinen sisältö ratkaisee.

Biopolttoaineet

EU:n nykyisen biopolttoainepolitiikan on todettu johtavan mm. maakaappauksiin sekä kohonneisiin ruoan hintoihin ja hinnanvaihteluihin erityisesti kehitysmaissa. Vaalikoneessa kysyttiin, tulisiko EU:n biopolttoainepolitiikkaa muuttaa siten, että ruokakasveista valmistettavien biopolttoaineiden tuotannosta luovutaan kokonaan ja siiryytään jätepohjaisten raaka-aineiden hyödyntämiseen.

Valituista mepeistä täysin saamaa mieltä kysymyksen kanssa olivat Kyllönen, Pietikäinen, Hautala, Jaakonsaari ja Väyrynen. "Ruokakasvien käyttö biopolttoaineeksi ruokkii myös epäsuoraa maankäytön muutosta, joka osaltaan kiihdyttää ilmastonmuutosta. Maankäytön kysymykset ovat tärkeitä kehityspoliittisia kysymyksiä. Poliittisten päätösten tulee tukea kolmannen sukupolven - eli jätepohjaisten - biopolttoaineiden kehitystä", selvensi Pietikäinen kantaansa.

Osittain samaa mieltä olivat Torvalds, Kumpula-Natri ja Jäätteenmäki. Torvalds ja Jäätteenmäki muistuttivat metsäperäisten polttoaineiden kehittämisen tärkeydestä.