Valtiovarainministeriön ehdotukselle tyrmäys: ”Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen olisi oman etumme vastaista”

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo pitää valtiovarainministeriön ehdottamia leikkauksia kehitysyhteistyön rahoitukseen lyhytnäköisinä.

Valtiovarainministeriö nosti maanantaina esiin, että kehitysyhteistyöstä olisi mahdollista leikata tulevalla hallituskaudella 200–300 miljoonaa euroa. Fingon mukaan Suomen tulisi sopeutusten sijaan panostaa kehitysyhteistyöhön ja siten vakaampaan, turvallisempaan ja hyvinvoivaan maailmaan.

”Kehitysyhteistyö on keino tukea kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja torjua eriarvoisuutta. Leikkaukset vaikuttaisivat suoraan maailman haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Suomen työllä on tuettu esimerkiksi rauhantyötä 20 maassa ja osallistuttu yli 2 miljoonan työpaikan luomiseen kehittyvissä maissa. Nämä ovat konkreettisia toimia vakauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolesta”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.

Nalbantoglu muistuttaa, että kehitysyhteistyö on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Leikkaukset siihen kohdistuisivat Suomen ulkopoliittiseen toimintakykyyn.

”On monin tavoin meidän oman etumme mukaista, että Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle – leikkaukset olisivat puolestaan omankin etumme vastaista. Maailmaa muovataan uusiksi. Uudet maat, kuten Kiina ja Venäjä vahvistavat kumppanuuksiaan ja kauppasuhteitaan kehittyvien maiden kanssa. Samaan aikaan, kun meillä keskustellaan kehitysyhteistyöleikkauksista, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov palailee kolmannelta matkaltaan Afrikkaan kahdeksan kuukauden aikana. Täytyisi olla rohkeutta kysyä: millä ja keiden arvoilla me suomalaiset haluamme maailmaa muovattavan?”

Suomi on kansainvälisesti sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Luku on tämän vuoden osalta noin 0,42 prosenttia. Valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja voidaan laskea kohti OECD-maiden keskiarvoa, eli 0,33 prosenttia.

”On monia OECD-maita, jotka pystyvät täyttämään 0,7-sitoumuksensa, kuten Suomen pohjoismaiset naapurit Ruotsi, Norja ja Tanska. Ei kansainvälinen vastuunkanto haittaa niiden hyvinvointia – se tukee sitä esimerkiksi kansainvälisten yhteyksien kautta. Keskiarvoluku 0,33 kertookin monien OECD-maiden epäonnistumisesta. Sitä ei pidä missään nimessä ottaa tavoitteeksi”, Nalbantoglu toteaa.

Kehityspolitiikan viime marraskuussa julkaistun tulosraportin mukaan esimerkiksi yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun, lukuisat naiset työllistyvät ja syrjäseuduilla asuvat ihmiset pääsevät puhtaan veden piiriin. Erityisesti järjestöt tavoittavat paikallisten kumppaniensa kanssa kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olevia ihmisiä maailman hauraimmilla alueilla.

Suomalaiset arvostavat kehitysyhteistyötä. Ulkoministeriön ”Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä” -tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.