Tilastokeskus teki viime viikolla päätöksen, jonka mukaan vastoin hallitusohjelman kirjausta, 130 miljoonan euron pääomakorotusta Finnfundille ei voida tulkita finanssisijoitukseksi vaan se lasketaan julkiseksi menoksi. Päätös johti uuteen tilastokikkailuun, kun UM ilmoitti etsivänsä muun keinon finanssisijoituksen kriteerien täyttämiseksi. Yhtenä vaihtoehtona on käyttää investointirahastoja, joita Finnfund hoitaisi. Samat 130 miljoonaa päätettiin myös tuplabuukata Pariisin neuvottelujen ilmastorahoitukseksi investointi- ja lainarahoituksena, yhtenä pääkohteista Finnfund.

Kattaessaan suuren osan ilmastorahoituksesta laina- ja investointimenetelmillä Suomi rikkoo ilmastorahoituksen periaatteita vastaan. Maat ovat ilmastorahoituslupauksissaan sitoutuneet siihen, että rahoitus on uutta ja lisäistä kehitysyhteistyömäärärahoille. Pariisissa ilmoitetut laina- ja investointirahat ovat osa Suomen kehitysyhteistyörahoitusta ja sen myötä ne eivät täytä ilmastorahoituksen periaatteita.

"On huolestuttavaa, että Suomi tukeutuu niin suurelta osin ilmastorahoituksessa laina- ja investointirahaan, sillä nämä harvoin kohdentuvat sopeutumiseen. Tavoitteen tuleekin olla, että puolet ilmastorahoituksesta suunnataan sopeutumisrahoitukseen. Merenpinnan nousu uhkaa rannikkoseutuja ja pieniä saarivaltioita, kuivuus ja tulvat tuhoavat viljasatoja ja ajavat ihmisiä pois kodeistaan. Tällaisiin katastrofeihin sopeutuminen on välttämätöntä, mutta harvoin tuottoisaa bisnestä. Siksi ilmastorahoitukseen tarvitaan myös aitoa tukea", toteaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

Rahoituksen ongelmia voisi ratkaista suuntaamalla EU:n päästöhuutokaupasta saatavia tuloja entiseen tapaan kansainvälisiin ilmasto- ja kehitystoimiin. Tämä vähentäisi leikkauspaineita kehitysyhteistyömäärärahoista ja helpottaisi sopeutumiseen suunnattujen rahojen kasvattamista. Suomen hallitus on kuitenkin päättänyt ohjata huutokauppatulot takaisin kompensaationa yrityksille.

"Ei ole uusi uutinen, että ilmastorahoitusta otetaan kehitysyhteistyömäärärahoista. Uutta on sen sijaan se, että manööveri tehdään juuri silloin, kun kehitysrahoitusta ollaan jo muutenkin leikkaamassa. Tilastokikkailulla ei myöskään ratkaista ilmastonmuutosta. Köyhyyden vähentämiseen tarkoitettujen kehitysyhteistyömäärärahojen uudelleen nimeäminen ilmastorahoitukseksi ei lisää käytettävissä olevan rahan määrää, vaikka kuinka venkoilisi", sanoo Jonas Biström.