Vapaaehtoisia tarvitaan: Lähtisitkö kummiksi tai kummiperheeksi sotaa tai vainoa paenneelle?

Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan. Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin, eli 100 miljoonaa. Heistä murto-osa hakeutuu Suomeen.

Kummiperhetoiminta on helppo ja varma tapa auttaa vainoa tai sotaa pakenevaa pakolaista tai kokonaista perhettä.

Diakonissalaitoksen Kummiperhetoiminta etsii kummeja tai kummiperheitä alaikäisinä maahan tulleille nuorille, ja Perheiden parissa -toiminta Ukrainasta sotaa paenneille perheille. Molempia tarvitaan.

”Kummiperheet ovat paremman maailman ja hyvän elämän rakentajia, jos ketkä. He auttavat ja tukevat arjessa vain olemalla läsnä ja puuhaamalla aivan tavallisia ja arkisia asioita yhdessä Suomeen paenneiden ihmisten kanssa”, kummiperhetoiminnan projektipäällikkö Maria Mattsson sanoo.

“Perheeseen tai yhteisöön kuulumisen tarve ei katoa, vaikka nuorelle tulisi ikää tai vuosia uudessa kotimaassa. Maahan muuttaneena ei ole helppoa päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan, jos ei saa ystäviä tai verkostoja muista täällä asuvista. Moni nuorista toivoo yhteyttä Suomea puhuviin”, Mattsson jatkaa.

Tavallinen arki on parasta tukea

Omasta kotimaastaan paennut ihminen menettää usein fyysisen kontaktin perheeseensä ja samalla kuuluvuuden tunne omaan yhteisöön katkeaa. Tarve kuulua johonkin kuitenkin säilyy, ja uudessa maassa turvaverkot pitää rakentaa uudestaan. Kummitoiminta tarjoaa ihmisille arjen tukea ja ehkäisee yksinäisyyden tunnetta. 

”Kummitoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistyötä”, kertoo suomalaisia ja ukrainalaisia perheitä yhdistävän Perheiden parissa -toiminnan projektipäällikkö Minna Kilpinen. 

Paras tapa kotoutua ja oppia uutta kieltä ja uuden asuinmaan käytänteitä ja ääneen sanomattomia tapoja on päästä mukaan suomalaiseen arkeen. Ei ole mitään arvokkaampaa, kun ajan antaminen toiselle.

“Vapaaehtoisuutta ei tarvitse lähetä suorittamaan jonnekin. Ystäväperheen voi pyytää mukaan omaan arkeen: kotiin, leikkipuistoon tai vaikkapa kävelylle”, Kilpinen sanoo.

Diakonissalaitos on yhdistänyt suomalaisia perheitä pakolaistaustaisten nuorten kanssa vuodesta 2016 saakka. Tällä hetkellä toimintamuotoja on kaksi: kummiperhetoiminta yhdistää suomalaisen kummin tai kummiperheen yksin ilman huoltajaa turvapaikanhakijana maahan tulleen nuoren kanssa. Perheiden parissa -toiminta puolestaan etsii suomalaisia perheitä ystäviksi Ukrainan sotaa paenneille perheille. Kummiperhetoimintaa järjestetään pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, Perheiden parissa -toiminta sijoittuu tällä hetkellä pääkaupunkiseudulle.

Kummiperhetoiminnassa on jo mukana yli 300 perhettä ja nuorta, ja uudessa Perheiden parissa -toiminnassa on yhdistetty noin 30 perhettä toisiinsa.

Tee pakolaispäivän hyvä teko ja lähde mukaan kummiperhetoimintaan!

Diakonissalaitos työskentelee sotaa ja vainoa pakenevien parissa monin eri tavoin. Kummiperhetoiminnan lisäksi tuemme mm. paperittomia sekä kuntoutamme kidutettuja ja sotatraumatisoituneita. Nuorten olohuone puolestaan tarjoaa yhteisön ja apua yksin alaikäisinä maahantulleille nuorille. 

Lisätietoa 
https://www.hdl.fi/kummiperhetoiminta

https://www.hdl.fi/perheiden-parissa

Lyhyesti

Kuka voi ryhtyä kummiksi tai kummiperheeksi?

• Kummi on vapaaehtoinen aikuinen, perhe, pariskunta tai yhteisö (esimerkiksi opiskelijaporukka), jolla on aikaa tavata nuorta ta perhettä 1–4 kertaa kuussa. 

Miksi ryhtyä kummiksi tai kummiperheeksi nuorelle tai ukrainalaiselle perheelle?

• Kummi tukee kotoutumisessa ja auttaa suomen kielen oppimisessa.
• Kummi auttaa nuorta tai perhettä löytämään paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa.
• Kummi lievittää yksinäisyyttä.

Miten alkaa kummiksi?

• Kummit käyvät läpi kummiperhevalmennuksen, joka perehdyttää toimintaan.
• Kummiperhetoiminnan työntekijät haastattelevat sekä nuoret ja perheet että kummit, ja etsivät toisilleen sopivat parit.
• Kummiperhetoiminnan työntekijät ovat kummien tukena tarvittaessa.