Yhä suuria esteitä naisten vaikutusmahdollisuuksien tiellä: Sisäministeri Maria Ohisalo vieraana UN Women Suomen Generation Equality -podcastissa

Naisten edustus poliittisessa päätöksenteossa kasvaa, mutta tahti on edelleen hidas. Kolme neljäsosaa parlamenttien edustajapaikoista on edelleen miehillä, selviää UN Womenin ja Parlamenttien välisen liiton (IPU) julkaisusta Women in Politics.

Suomi erottuu selvityksessä ainoana maana, jolla on sekä sukupuolten tasa-arvo hallituksessa että nainen hallituksen johtajana. Keväällä Suomi oli kansainvälisen huomion kohteena, kun tieto viiden naisen johtamasta hallituksesta levisi ympäri maailmaa. Suomi on saanut huomiota myös yhtenä niistä naisjohtoisista maista, joita on kiitelty lehdistössä koronaviruskriisin hoidosta.

Sisäministeri Maria Ohisalo kertoo UN Women Suomen Generation Equality -podcastissa, mitä Suomessa on hänestä tehty oikein. Lisäksi hän valottaa näkemyksiään siitä, mitä tulisi vielä tehdä naisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi niin Suomessa kuin maailmallakin.

”Iso kysymys on se, -- että (Suomessa) on uudistettu rakenteita, on muokattu yhteiskuntaa sellaiseen muotoon, jossa jokaisen ihmisen on mahdollista osallistua. Oli sitten kotona niitä lapsia, joiden kanssa piti hoitaa aamutoimet ja viedä lapset päiväkotiin, tai mikä tahansa oma elämätilanne oli, niin hyvinvointivaltiohan on rakennettu nimenomaan sitä varten, että kaikilla olisi mahdollisuuksia tehdä töitä ja yhdistää perhe-elämää siihen”, ministeri Ohisalo kommentoi.

Naiset edelleen aliedustettuina kaikilla valtatasoilla

IPU:n ja UN Womenin julkaisema kartta näyttää, miten naiset sijoittuivat globaalisti johtaviin asemiin niin hallitusten kuin parlamenttienkin jäseninä 1. tammikuuta 2020. Naiset ovat edelleen aliedustettuina kaikilla valtatasoilla. Alle kymmenesosaa valtioista johtaa nainen. Nainen oli valtion- ja/tai hallituksen johtajana 20* maassa, joista yli puolet oli Euroopassa.

”Suomi on toiminut hienona esimerkkinä ja näyttänyt maailmalle, että muutos todella on mahdollinen. Missään ei ole vielä normi, että maan hallitusta johtamassa olisi naisia tai niin nuoria siinä määrin mitä meillä on. Tällainen ei ole mahdollista vielä valtaosassa maailmaa, ja nyt on varmistettava, että poliittinen johtaminen voi olla tasa-arvoisesti mahdollista myös naisille ja nuorille. Tämä edellyttää, että naiset ja tytöt saavat tasa-arvoisesti koulutusta johtajuudesta ja että syrjiviin käytäntöihin ja myös naispoliitikkoihin kohdistuvaan häirintään ja väkivaltaan puututaan”, UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas sanoo.

Ministeri Ohisalo nostaa köyhyyden esiin suurimpana globaalina esteenä sille, ettei kaikilla – erityisesti tytöillä ja naisilla – ole yhtäläisiä vaikutusmahdollisuuksia ja näkee koulutuksen yhtenä keskeisimmistä keinoista torjua sitä.

”-- ja kyllä se sama koulutuskysymys liittyy vahvasti myös Suomeen. Yksi asia missä Suomi on yllättävän huonosti pärjännyt, on se, että meidän työmarkkinamme ovat erittäin sukupuolittuneet edelleen. -- Ja tätä kautta toisaalta tulee sitten myös palkkaerot”, ministeri Ohisalo sanoo.

Laajamittainen häirintä ja väkivalta vakava uhka demokratialle

Naispoliitikkoihin ja julkisissa tehtävissä toimiviin naisiin kohdistuva laajamittainen häirintä ja väkivalta on vakava uhka naisten toimimiselle näissä tehtävissä ja siten demokratialle ja yhteiskuntien kehitykselle.

”Sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti on huomattavissa sellaista liikehdintää, joka pyrkii rajoittamaan niitä tasa-arvon saavutuksia, mitä on jo tehty. Sitä nousee paikoista, joissa ehkä huomataan, että uudenlaisia ihmisiä tulee politiikan ja vaikuttamisen ja liike-elämän johtajuuden kentille. Ehkä siellä herää pelkoja, että tämä on jollain tavalla pois niiltä, jotka jo ovat vallassa, ja se saattaa aiheuttaa jopa suorastaan vihamielistä ja ehkä jopa väkivaltaista vastustusta naisten oikeuksille.

-- Jos ei aina suoria uhkauksia, niin hyvin siellä rajapinnoilla olevia kommentteja kyllä saa lukea harva se viikko, erilaista fantasiointia, että millaista väkivaltaa olisi hyvä, että minä kohtaisin ja millaisia asioita minun kuuluisi nähdä. Ne tietysti kaikki tähtäävät siihen, että pyritään hiljentämään, työntämään pois sieltä poliittisen vaikuttamisen kentältä”, ministeri Ohisalo kommentoi.

Esteet naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien tieltä eivät siis ole tänäkään päivänä kadonneet.

”Kun enemmän naisia osallistuu poliittiseen päätöksentekoon, koko yhteiskunta hyötyy. Naisten syrjinnän lopettaminen julkisessa- ja työelämässä on välttämätöntä naisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi, ja se vaikuttaa positiivisesti myös laajemmin koko yhteiskuntaan ja talouteen”, Hirsikangas sanoo.

Vuonna 2020 arvioidaan historiallisen Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman täytäntöönpanoa. Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman luominen 25 vuotta sitten oli virstanpylväs naisten oikeuksille, jolloin asetettiin kansainvälinen tavoite myös sukupuolten tasa-arvoisesta edustuksesta poliittisessa päätöksenteossa. 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui tavoitteeseen vuonna 1995.

*Mukaan ei ole laskettu Taiwania, joka ei ole YK:n jäsenvaltio

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women työskentelee ympäri maailmaa naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseksi. UN Womenin ohjelmissa koulutetaan naisia ja tyttöjä johtajuudesta ja tarjotaan mentorointia heidän tuekseen. Lisäksi UN Womenin työllä vaikutetaan yhteisöjen ja yhteiskuntien asenteisiin sekä syrjivän lainsäädännön lopettamiseksi. Yhden vuoden aikana UN Womenin tuella koulutettiin esimerkiksi noin 10 000 naisjohtajaa asettumaan ehdolle.

Generation Equality -podcastin kaikki jaksot löytyvät täältä.

Lue lisätietoa IPU:n ja UN Womenin julkaisusta suomeksi ja tutustu koko julkaisuun englanniksi täältä.