Yli 10 000 vaatii oikeutta riittävään toimeentuloon – Ihmisoikeusliitto luovutti vetoomuksen ministereille

Suomessa perusturvaetuudet ovat tällä hetkellä niin alhaiset, ettei perusturvan varassa elävä ihminen selviä arjen välttämättömistä kuluista (THL 2019). Koronakriisissä monen ihmisen toimeentulo-ongelmat ovat syventyneet entisestään. Pahiten kriisi on osunut jo ennestään pienituloisiin.

Hallitus on reagoinut tilanteeseen väliaikaisilla tukitoimenpiteillä ja laajentamalla sosiaaliturvan kattavuutta joiltain osin.

”Väliaikaiset tukitoimet eivät riitä, sillä perusturvan varassa elävät ihmiset eivät selvinneet välttämättömistä kuluista myöskään ennen koronapandemiaa. Syyskuun budjettiriihessä hallituksen on esitettävä suunnitelma perusturvan asteittaiseksi nostamiseksi kattamaan välttämätön minimitoimeentulo myös koronakriisin jälkeen”, sanoo Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula.

Suomi on saanut vuosia moitteita perusturvan tasosta

Perustuslaissa säädetään oikeudesta perustoimeentulon turvaan. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat Suomea turvaamaan riittävän toimeentulon kaikille.

Suomi on saanut useasti moitteita ja suosituksia kansainvälisiltä ihmisoikeussopimuksia valvovilta tahoilta perusturvan liian alhaisesta tasosta. Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvova sosiaalisten oikeuksien komitea on useaan otteeseen todennut Suomen perustoimeentuloturvan tason liian alhaiseksi.

”Näin ei voi jatkua. Suomen on vihdoin otettava köyhimpien ihmisten oikeudet vakavasti. Kyse ei ole vain poliittista valinnoista vaan ihmisoikeuksista”, muistuttaa Heli Markkula.

Ihmisoikeusliiton lisäksi ”Oikeus riittävään toimeentuloon on ihmisoikeus” -vetoomusta oli luovuttamassa Jaana Saikkonen Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmästä.

”Pitkään jatkuneet toimeentulovaikeudet aiheuttavat häpeää ja ahdistusta. Niille ihmisille, joiden elämä on jatkuvaa selviytymistaistelua, on pienilläkin korotuksilla suuri merkitys”, sanoo Jaana Saikkonen.