Aliravittuja ja lihavia lähes yhtä paljon
Aliravittuja on maailmassa 800 miljoonaa ja suurin osa heistä asuu kehitysmaissa. Ylipainoisia on lähes yhtä paljon eli 780 miljoonaa.
Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Laosin lapsista jopa puolet on jäänyt heikon ravinnon vuoksi ikäisekseen liian pienikokoisiksi. Kuva: Donna Kelly / IPS.
(IPS) -- Maapallon asukkaista reilu kymmenesosa saa liian vähän ravintoa ja ylensyöneitä on suunnilleen saman verran. Näistä ruokaan liittyvistä ongelmista kärsii yhteensä 1,6 miljardia ihmistä, joskin ongelman asteessa on vaihtelua sekä maiden välillä että sisällä.
Liian vähän energiaa ruuastaan saavia eli kroonisesti aliravittuja on maailmassa yli 800 miljoonaa, ja valtaosa asuu Afrikan ja Aasian kehitysmaissa. Teollisuusmaissa tähän ryhmään kuuluvia on noin 15 miljoonaa.
Vakavasta ruokapulasta kärsiviä on noin 40 maassa. Ongelma koettelee jopa kolmasosaa väestöstä noin kymmenessä valtiossa, joihin kuuluvat Haiti, Sambia, Keski-Afrikan tasavalta, Namibia, Pohjois-Korea ja Tšad.
Isot maat, suuret luvut
Intiassa aliravittujen osuus on 15 ja Kiinassa 9 prosenttia, mutta maiden suuren väestön takia osuus kattaa 330 miljoonaa ihmistä. Kymmeniä miljoonia aliravittuja elää myös Bangladeshissa, Etiopiassa, Indonesiassa, Pakistanissa, Filippiineillä ja Tansaniassa.
Ruokapula on viime aikoina kärjistynyt Nigeriassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa ja Jemenissä, joissa yhteensä 20 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Tilanne on vakava myös useissa muissa Afrikan maissa sekä Syyriassa.
Poliittisen kriisin kouriin joutuneessa Venezuelassa jopa 90 prosenttia asukkaista ei pysty ostamaan riittävästi ruokaa hintojen noustua pilviin.
Lihavuus yleistyy
Ruokaongelman toinen ääripää on lihavuus, jossa elimistöön keräytyvä ylimääräinen rasva aiheuttaa terveysongelmia. Määritelmällisesti lihavuus alkaa, kun painoindeksi ylittää 30. Indeksin luvut 25–30 viittaavat ylipainoisuuteen.
Lihavia ihmisiä on maailmassa noin 780 miljoonaa. Monissa teollisuusmaissa ja eräissä kehitysmaissakin joukkoon kuuluu jo neljännes yli 15-vuotiaista.
Tilaston kärjessä ovat pienet Tyynenmeren saarivaltiot, Kiribati, Samoa ja Tonga, joissa lihavien osuus ylittää 40 prosenttia. Niitä seuraavat Yhdysvallat (38), Saudi-Arabia (34) ja Meksiko (32 prosenttia). Suomessa osuus lähenee 25:tä prosenttia.
Japanissa lihavia on vain 4 prosenttia, Intiassa ja Etelä-Koreassa 5, Indonesiassa 6 ja Kiinassa 7 prosenttia.
Määrällisesti eniten lihavia on Yhdysvalloissa (100 miljoonaa), Kiinassa (80 miljoonaa) ja Intiassa (50 miljoonaa).
Suurta vaihtelua
Kuten aliravitsemuksessa, myös lihavuudessa on suurta vaihtelua maiden sisällä sukupuolen, alueen, tulotason ja sosiaaliryhmän mukaan. Koko maailman naisista on lihavia keskimäärin joka seitsemäs mutta miehistä vain yksi kymmenestä.
Yhdysvaltain mustista on lihavia 48, latinoista 42, valkoisista 35 ja aasialaisista 12 prosenttia.
Vuonna 1980 teollisuusmaiden asukkaista oli lihavia alle yksi kymmenestä, mutta osuus on sittemmin kaksin- tai kolminkertaistunut ja jatkaa nousuaan.
Myös lasten lihavuus on yleistynyt. Esimerkiksi Yhdysvalloissa se on yli kolminkertaistunut 1970-luvulta ja nyt tuntuvaa ylipainoa kantaa joka viides koululainen. Lasten lihavuuteen liittyy niin paljon terveysriskejä, että sen luokittelemista sairaudeksi on ehdotettu.
Ratkaisuja haetaan
Molemmat ruokaan liittyvät ääriongelmat – aliravitsemus ja lihavuus – ovat globaaleja haasteita, jotka koskevat suoraan yhteensä viidennestä maapallon 7,5 miljardista asukkaasta.
YK:n jäsenmaat ovat kestävän kehityksen tavoitteissa sitoutuneet turvaamaan kaikille kunnon ravinnon vuoteen 2030 mennessä. Monta kysymystä on kuitenkin yhä vailla vastausta. Miljoonat ihmiset eivät pysty viljelemään tai ostamaan kylliksi ruokaa samaan aikaan, kun toinen mokoma syö itsensä lihavaksi ja sairaaksi.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia