23.10.2003 Turun kaupungilla oli lokakuussa 2003 käsillä tärkeä päätös siitä, käyttäisivätkö sen 13 000 työntekijää jatkossa tietokoneissaan Windows-pohjaista käyttöjärjestelmää vaiko Linuxia. Testauksen pilottivaihe nosti Turun maailmankartalle ja puhutti myös seminaariväkeä Vaasan "Vapaat ohjelmistot ja tekijänoikeus" -seminaarissa.

"En osannut odottaa tällaista mediarumbaa. Puheluita tulee kaikkialta Malesian ja Brasilian väliltä, ja kun kollegani kävi Etelä-Afrikassa, kysyttiin siellä heti että mitäs Turun Linux-projektille kuuluu!"

Näin kuvailee projektipäällikkö Eija Onnela Turun maailmalla saamaa julkisuutta sen jälkeen, kun kaupungin tietohallintoa ryhdyttiin uudistamaan ja yhdeksi testauksen ja arvioinnin kohteeksi nostettiin Linux-käyttöjärjestelmä. Onnela puhui aiheesta lokakuussa 2003 Vapaat ohjelmistot ja tekijänoikeus -seminaarissa Vaasassa.

Turun projektista tekee ainutlaatuisen se, että lähes kaikki muut maailmassa käyttävät Windowsia: Microsoftin kaupallisista lähtökohdista tuotettu käyttöjärjestelmä on saavuttanut monopoliaseman, jota vain harvalla on rohkeutta kyseenalaistaa. Moni olisi kuitenkin valmis siirtymään halvempaan vaihtoehtoon, jos siitä vain olisi riittävästi kokemuksia.

Linuxissa toimivat ohjelmat perustuvat vapaaseen käyttö- ja muokkausoikeuteen, eli niiden lähdekoodi on kaikille avoin. Windowsissa ja muissa kaupallisissa käyttöjärjestelmissä lähdekoodi puolestaan on salainen, eikä yksittäinen käyttäjä tai yhteisö voi tehdä siihen muutoksia.

Tänä päivänä useimmat tietojärjestelmät ovat täysin riippuvaisia Windows-pohjaisista ohjelmistoista. Niinpä yhtiö voi sanella hinnat ja säännöt vailla kilpailua. "Myös julkishallinto joutuu suostumaan yksipuolisiin lisenssihintojen korotuksiin, vaikka alennusta voi neuvottelun jälkeen saadakin", Onnela toteaa.

Yhteiskunta pyörii jo niin pitkälti tietoliikenteen varassa, ettei kyse enää ole pikkusummista: yksin Turun kaupungin tietoteknologian ja -hallinnon kulut ovat 21 miljoonaa euroa vuodessa. Työasemia on hallinnossa noin 5 000, koulujen käytössä lähes 6 000. Kulujen kokonaissumma koostuu tietysti paljon muustakin kuin tietokoneohjelmista vuosittain maksettavista lisenssikuluista: täytyy myös hankkia laitteet, kouluttaa niiden käyttäjiä sekä pitää järjestelmää kunnossa.

Linux, jonka ideologia perustuu tiedon vapauteen ja yhteisön kumuloituvaan kehitystyöhön, on lisensseistä vapaa. "Jos kaupunki päätyy valitsemaan Linuxin, vuotuinen säästö olisi ehkä noin miljoona euroa", on Onnelan varovainen arvio seminaariväen sitä tiedustellessa.

Muutosvastarinta murtuu vain pakon edessä

Turussa Windowsia ja Linuxia testattiin rinta rinnan kahden eri testiryhmän voimin. Koneisiin käyttöjärjestelmät asennettiin käytännössä vuosi sitten, ja nyt valmis raportti odottaa tietohallinnon johtopäätöksiä. Vielä ei voida arvailla kumman puoleen johtoryhmä kallistuu, sillä täysin vailla ongelmia ei kumpikaan testiryhmä selvinnyt.

"Hallintokunnissa oli havaittavissa tiettyä muutosvastarintaa ja vastahakoisuutta koko projektia kohtaan. Windows-ryhmän testaajat omaksuivat uuden järjestelmän nopeasti, koska siinä oli paljon sellaisia piirteitä, jotka jo tunnetaan ennestään. Linuxia testailtiin vähemmän - vain, mikäli työkiireiltä ehdittiin", Onnela kertaa.

Tulosta selittää Onnelan arvion mukaan ihmisluonne, joka tarttuu vanhaan ja tuttuun niin kauan kunnes se käy mahdottomaksi. Projektipäällikkö myöntää, että häneltä itseltäänkin totuttelu uuteen ulkoasuun vei pari päivää. Hänellä onkin valmiina napakka vinkki tulevia kokeilijoita varten:

"Viekää kaikki muut ohjelmat pois saatavilta. Tehokkain tapa oppia on tiukka järkytys ja that's it!"

Lisää sovelluksia kaivataan

Tietoturva on eräs tärkeä käyttöjärjestelmän valintaan vaikuttava tekijä, ja virusten torjunnassa Linux osoittautui Windowsiin verrattuna ylivoimaiseksi. "Windows-puolella palomuurilta heitettiin pois parhaimpina päivinä 15 000 virusta. Linuxin osalta - mitä sellaiset virukset ovatkaan?" Onnela virnistää.

Myös palvelinten välillä Linux veti pidemmän korren, sillä sen palvelin toimi Turun testauksessa koko ajan moitteettomasti toisin kuin Windowsin. Ongelmia sen sijaan ilmeni joidenkin tietokoneisiin kytkettävien laitteiden yhteensopivuuksissa, sillä esimerkiksi monet tulostimet on rakennettu vain Windowsin käyttäjiä ajatellen. Onnela kaipailee myös lisää Linux-yhteensopivia, julkishallinnolle suunniteltuja sovelluksia.

Lähdekoodin vapautta ja muunneltavuutta pidetään Linuxin keskeisimpänä valttina, mutta yllättäen useimpien vaihtoa harkitsevien vaakakupissa painaa lopulta enemmän se, että ohjelmistot noudattavat täsmällisesti sovittuja standardeja. "Useimmilla ihmisillä ei ole resursseja muuttaa lähdekoodia, vaikka se olisi mahdollistakin. Tärkeämpää on se, että voimme luottaa ohjelmien keskinäiseen yhteensopivuuteen."

Töitä naapurin hakkerille

Siirtyminen kaupallisista tuotteista vapaan hakkeriyhteisön tuottamiin ohjelmiin tarkoittaisi sitä, että it-ammattilaisten tulisi oppia hakemaan tietoa eri tavalla kuin aiemmin. Firman palvelunumeron sijaan neuvoa kysyttäisiin sähköpostilistojen ja muiden epävirallisempien verkostojen kautta.

Toisaalta apu voisi olla hyvinkin lähellä, sillä tietyn ohjelman kehittäjää ei tarvitsisi tavoitella valtameren takaa. "Kun tukitoimiin ja lisensseihin ei mene niin paljon rahaa, olisi mahdollisuus työllistää ja kilpailuttaa vaikka naapurissa asuvia ohjelmoijia - hyvältähän se tuntuisi", Onnela pohtii.

Vielä ei tiedetä, mihin Turussa lopulta päädytään. Varmaa on vain se, että näennäisesti teknisen ratkaisun vaikutukset tulevat heijastumaan kauas kaupunginhallinnon arkirutiinien tuolle puolen.

______________________

Lue Turun ratkaisusta:

Turun kaupungin infrastruktuuriselvitys (PDF)
("Varteenotettava vaihtoehto -avoimen lähdekoodin käyttö julkishallinnossa")
Turun Sanomat: "Turku ei aiokaan siirtyä kokonaan Linux-ohjelmiin"
(8.12.2003)