27.10.2003 Avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmistoyrittäjyys voisi olla Suomen seuraava, suuri menestystarina, jos vain olemme ajoissa liikkeellä, uskoo SOT-ohjelmistotalon toimitusjohtaja Santeri Kannisto. Teknisesti meillä on hyvät lähtökohdat - ja onhan Linux suomalainen keksintö.

Kiinnostus Linux-pohjaisia, vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kohtaan kasvaa sitä mukaa, kun kaupallisten ohjelmistojen lisenssimaksut nousevat ja virusten hallinta vaikeutuu. Ollaan siinä pisteessä, jossa monet olisivat valmiita vaihtamaan käyttöjärjestelmää - jos se vain olisi hieman helpompaa. Vapaiden ohjelmistojen takana nimittäin on laaja hakkeriyhteisö, ei firmaa jonka puhelinneuvontaan voisi soittaa.

Suomalaisen SOT-ohjelmistotalon toimitusjohtaja Santeri Kannisto on perustanut oman liikeideansa juuri tähän saumaan: auttamaan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöönotossa ja jatkokehittelyssä.

"Tuemme koulutuksen, laitteistojen ja muiden ratkaisujen suunnittelussa. Samalla otamme vastuun ohjelmiston ylläpidosta ja teknisestä tuesta", Kannisto kertoi Vapaat ohjelmistot ja tekijänoikeus -seminaarin kuulijakunnalle lokakuussa 2003 Vaasassa.

Idean ydin piilee suljetun ja vapaan lähdekoodin välisessä, ideologisessa erossa. Suuret ohjelmistoyritykset sijoittavat valtavia summia ohjelmistokehittelyyn ja markkinointiin, salaavat tuotteidensa lähdekoodin ja kattavat kulut myymällä ohjelmistokopioita käyttäjille. Niille on kannattavinta tehdä omat tuotteensa keskenään yhteensopiviksi, mutta sellaisiksi, ettei niitä voi käyttää muissa järjestelmissä.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot sen sijaan ovat yhteisesti ja julkisesti kehiteltyjä, ja ne ovat verkosta ilmaiseksi ladattavissa. Ne pyrkivät sopimaan yhteen niin monen muuan ohjelman kanssa kuin mahdollista. Niiden lisenssiin sisältyy vaatimus avoimuuden säilyttämisestä myös jatkosovelluksissa niin, että yhtäällä tehdyn keksinnön hyödyt välittyvät koko yhteisön hyväksi.

Lähdekoodia on siten mahdollista korjata kunkin käyttäjän toiveiden mukaan. Jos sovellus on rakennettu kotimaassa, suora palaute sen toiminnasta menee helpommin perille kuin ylikansallisille yhtiöille. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa myös kontrolli säilyy omissa käsissä: suljettuihin lähdekoodeihin valmistajan on helppoa sijoittaa kaikenlaisia takaportteja, ja ohjelma voi lähettää ulkopuolisille tietoja käyttäjän huomaamatta. Kannisto antaa esimerkin:

"Kuinka vahvoilla arvelette sellaisen maan olevan konfliktitilanteessa, jonka puolustusvoimien tietoliikenne on riippuvainen ulkomaisesta ohjelmistosta?"

Yrittäjyys vielä vähäistä

Vuonna 1991 perustetussa SOT-ohjelmistotalossa työskentelee parhaillaan 32 henkeä. Kanniston arvion mukaan Suomessa toimii satoja yksittäisiä koodareita ja pieniä ryhmiä, mutta bisneksenä vapaaseen lähdekoodiin perustuva ohjelmistoyrittäjyys on vielä hyvin vähäistä. Harva on toistaiseksi uskaltautunut luopumaan Windowsista tilanteessa, jossa suurin osa ohjelmistoista ja oheislaitteista kytkeytyy Microsoftin järjestelmään.

Kannisto uskoo kuitenkin alan kasvavan tulevaisuudessa. Jos niin käy, se auttaisi pitämään merkittävän osan tietoteknologia-alan tuotosta sekä osaamispääomasta kotimaassa. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytöllä olisi työllistävä vaikutus, sillä kuka tahansa voi helposti ryhtyä markkinoimaan osaamistaan tilanteessa, jossa järjestelmien rakenteeseen liittyvä tieto on kaikkien vapaasti käytettävissä.

"Näen mahdollisuuden, että avoimen lähdekoodin kautta saattaa Suomeen syntyä uusi Nokia - meidän pitää vain olla ajoissa liikkeellä ja tuottaa edullisempia ja paremmin yhteensopivia ohjelmistoja", visioi Kannisto. "Ja onhan Linux suomalainen keksintö."